OAHPAHEADDJIBAGADUS

SISDOALLU
Ráhkis
oahpaheaddji
3
Áigeguovdilis
gealbomihttomearit
4
Neahttačovdosa
ja
sisdoalu
birra
6
ON
mánáidkonvenšuvnna
9
ON
guoddevašvuođamihtut
10
Oahpahusdahkosat
1
ja
2
11
Gažaldatárkkat
5.
–
7.
ceahkit
13
Gažaldatárkkat
8.
–
10.
ceahkit
14
Árvalusat
bargat
viidáseappot
fáttáin
15
Rávvagat
eará
resurssaide
16
Mielváikkuheaddji
mánáid
-
ja
nuoraidorganisašuvnnat:
NHFU,
Noereh,
Press
–
Redd
Barna
Ungdom
ja
Skeiv
ungdom
Illustrašuvnnat:
Tomas
Drefvelin
Buvttadan:
Brainify
Digitála
muitalusat:
ovttasbarggadettiin
Beitostølen
helsesportsenteriin
Jienat
filmmain:
Theodor,
Mia,
Mira,
Ellinor,
Ebbe,
Milla,
Peder,
Even,
Isabella
ja
Martin
Prošeaktajođiheaddji:
Anne
Marte
Johnsen
Giitu
buot
ohppiide
iešguđet
skuvllain
riikkas,
doaibmaoasálaččaide
ja
Redd
Barna
bargiide
geat
leat
leamaš
mielde
ráhkadeamen
Magihkalaš
luohkkálanja
–
ii
-
vealaheapmi.
Magihkalaš
luohkkálatnja
lea
ráhkaduvvon
Norad,
UNESCO
ja
Bufdir
doarjagiin.
Magihkalaš
luohkkálatnja
–
ii
-
vealaheapmi
lea
digitála
oahpahusmateriála
maid
5.
–
10.
-
luohkká
-
laččat
leat
ráhkadan
ovttas
ovttaahkásaččaid
várás.
Mánáid
-
ja
nuoraidorganisašuvnnat
ja
skuvlaoahppit
mi
ehtá
riikka
ja
máilmmi
leat
buktán
árvalusaid
ja
sisdoalu
materiálai.
Oahppit
leat
beassan
gullat
mánáid
ja
nuoraid
iežaset
jienaid
das
mo
vealaheapmi
vásihuvvo,
ja
maid
sáhttá
dahkat
hábmet
eanet
fátmmasteaddji
máilmmi.
Mánáid
muitalusaid
bokte
vealaheami
birra
máilmmis
skuvlaoahppit
ožžot
ádde
jumi
earret
eará
eamiálbmotgielain,
doaibma
-
hehttehusain,
vaššiságain
ja
rumašdeaddagis
ON
mánáidkonvenšuvnna
ja
ON
guoddevašvuođamihtuid
olis.
Digitála
materiála
deavdá
máŋggaid
fágaid
gealbo
-
mihttomeriid
7.
ja
10.
cehkiid
maŋŋá,
ja
lea
hui
áigeguovdil
buot
fágaidrasttideaddji
fáttáin:
guodde
-
vaš
ovdáneapmi,
demokratiija
ja
mielborgár
vuohta,
ja
álbmotdearvvašvuohta
ja
eallinháldda
šeapmi.
Magihkalaš
luohkkálatnja
lea
ja
galgá
leat
oahppo
-
plána
fágaidrasttide
addji
fáttáid
láides
teaddji,
ja
veahkehit
du
oahpaheaddjin
oahpahit
fáttáid
mat
mannet
fágaid
rastá.
ON
guoddevaš
vuođamihtut
loktejuvvojit
erenoamážit
ovdan
dán
oahpahus
-
materiálas.
ON
guoddevašvuođamihtut
gusket
buohkaide
ja
buot
mihtut
galget
ollašuhtt
ojuvvot
ovdal
2030.
Ii
ovttage
galgga
guođđit,
ja
mihtut
galget
deaivat
erenoamážit
sin
geat
dávjjimusat
gillájit
vealaheami.
Mánát
Norggas
ja
máilmmis
vásihit
vealaheami
ja
vuoigatvuođarihkkumiid.
ON
mánáidkonvenšuvdna
lea
lahttuduvvon
norgga
lágaide.
Da
s
čuožžu
ahte
mánát
galget
oahppat
iežaset
vuoigatvuođaid
birra.
Lihkká
leat
unnán
oahpahusmateriálat
dán
birra.
Dat
dagaha
ahte
mánát
eai
dieđe
ahte
sii
sáhttet
dieđihit
go
vásihit
iešguđetlágan
vealaheami
–
bilkideami,
givssideami,
loavkašuhttimiid,
vašš
iságaid
ja
veahkaválddi.
Vai
mánát
galget
dovdat
iežaset
vuoigatvuođaid,
de
fertejit
oažžut
máhtu.
Ja
skuvllas
mii
olahat
buot
mánáid.
ON
lea
čielgasit
cealkán
Norgii
ahte
leat
olu
norgga
mánát
geat
maiddái
vásihit
vealaheami.
Redd
Barna
ovdánahttá
danne
m
ateriálaid
globála
ja
nationála
perspektiivvas
mat
addet
skuvlamánáide
máhtu
ii
-
vealaheami
vuoigatvuođa
birra.
Dán
oahpahusmateriála
váldomihttu
lea
golmma
oasis:
1.
Oahppit
galget
oažžut
máhtu
das
mii
ii
-
veala
-
heapmi
lea
riikkaidgaskasaš
soahpamušaid,
lágaid
ja
plánaid
olis,
erenoamážit
ON
mánáid
konvenšuvnna
ja
ON
guoddevašvuođamihtuid
olis.
2.
Oahppit
galget
vásihit
áŋgiruššama
mánáid
vealaheami
vuostá
olles
máilmmis.
3.
Oahppit
galget
háhkat
doaibmagelbbolašvuođa
j
a
oažžut
reaidduid
mo
sii
sáhttet
leat
mielde
oažžumin
eanet
dásseárvosaš
ja
fátmmasteaddji
máilmmi.
Mánát
ja
nuorat
leat
mielborgárat
ja
leat
mielde
dáistaleamen
vealaheami
nollatoleránssa
bealis.
Redd
Barna
lea
bargan
universála
hábmemiin,
vai
materiála
lea
olámuttos
buot
mánáide.
Filmmain
lea
integrerejuvvon
oaidnodulkon,
muhtumat
leat
mearkagielladulkojuvvon
ja
buohkat
geain
leat
oaidno
-
dahje
gulluváttut,
g
alget
sáhttit
geavahit
čovdosa.
2021
áigge
galget
buot
filmmat
mearkagiella
dulko
-
juvvot,
ja
ol
les
sisdoallu
galgá
leat
jorgaluvvon
sámegielaide
ja
ođđadárogillii.
Lea
nuvttá
geavahit
Magihkalaš
luohkkálanja,
ja
dan
gávnnat
siidduin
reddbarna.no/klasserom
.
Buresboahtin
Magihkalaš
luohkkálatnjii
–
ii
-
vealaheapmi
ja
searvva
magihkalaš
bargui!
Dear
vvuođaiguin
Redd
Barna
ÁIGEGUOVDILIS
GEALBOMIHTTO
-
MEARIT
Maŋŋá
7.
ceahki
Servodatfága

suokkardit
ja
ovdanbuktit
guoddevaš
ovdáneami
globála
hástalusa
ja
mat
váikkuhusat
das
sáhttet
leat,
ja
evttohit
mo
o
lmmoš
sáhttá
leat
mielde
vuostti
l
-
deamen
hástalusa
ja
mo
riikkaid
ovttas
-
bargu
sáhttá
veahkehit

suokkardit
girjáivuođa
iešguđet
beliid
Norggas
ja
Sámis
ja
reflekteret
olbmuid
dárbbuid
birra
leat
iežasláganin
ja
gullat
searvevuhtii

ságaškuššat
maid
ovttaárvosašvuohta
ja
dásseárvu
mearkkaša
demokr
atiija
i,
ja
árvalit
mo
sáhttá
vuostti
ldit
ovda
-
gáttuid,
rasismma
ja
vealaheami

ságastallat
olmmoš
-
ja
dásseárvosaš
-
vuođa
ja
buohtastahttit
mo
olmmoš
-
vuoigatvuođat
leat
bearráigehččon
ja
bearráigehččojit
iešguđet
riikkain

suokkardit
Norgga
sápmelaččaid
ja
nationála
minoritehtaid
historjjá
váldo
-
čuoggáid
ja
ovdanbuktit
Norgga
sápme
-
laččaid
ja
nationála
minoritehtaid
dálá
vuoigatvuođaid

reflekteret
mo
kommersiála
váikku
-
heapmi
sáhttá
váikkuhit
golahussii,
persovnnalaš
ekonomiijai
ja
iešgovvii

reflekteret
iden
titehtaid,
seksuálalaš
soju
ja
sohkabealleovdanbuktimiid
varia
-
šuvnnaid
ja
iežas
ja
earáid
rájáid
dovdduid,
rupmaša,
sohkabeali
ja
seksualitehta
hárrái
ja
ságaškuššat
maid
sáhttá
dahkat
jus
ráját
rihkkojuvvojit
Dárogiella

suokkardit
giela
ja
identitehta
oktavuođa
ja
reflekteret
dan
birra
KOEE

suokkardit
ja
válddahit
iežas
ja
earáid
perspektiivvaid
ehtalaš
dilemmain
mat
gusket
árgabeai
-
ja
servodathástalusaide

reflekteret
eksistensiála
áššiid
birra
mat
gusket
olbmuid
eallinvuohkái
ja
birgen
-
lá
hkái
ja
eatnama
boahtteáigái

selvehit
maid
olmmošvuoigatvuođat
mearkkašit
cealkinfriddjavuhtii,
osku
-
friddjavuhtii
ja
oskkolaš
minoritehtaid
dillái
Norggas
Eaŋgalsgiella

suokkardit
iešguđet
servodagaid
eallin
-
vugiid
ja
árbevieruid
eaŋgalsgiel
máilm
-
mis
ja
Norggas
ja
reflekteret
identitehta
ja
kultuvrralaš
gullevašvuođa
birra
MAŊŊÁ
10.
CEAHKI
Servodatfága:

reflekteret
mo
olbmot
leat
rahčan
ja
rahčet
rievdadit
servodaga
ja
seammás
geográfalaš
bealit
ja
historjjálaš
konteaksta
leat
báidnán
ja
báidnet
sin

suokkardit
ja
čilget
mo
olmmoš
-
ja
eamiálbmotvuoigatvuođat
ja
eará
riikkaidgaskasaš
soahpamušat
ja
ovttasbarggut
leat
váikkuhan
nationála
politihkkii,
olbmuid
eallimii
ja
dásseárvui
ja
ovttaárvosašvuhtii

válddahit
guoddevaš
ovd
áneami
ieš
-
guđe
t
dimenšuvnnaid
ja
mo
dat
váikku
-
hit
gaskaneaset,
ja
ovdanbuktit
doaibma
-
bijuid
guoddevaččat
servodagaide

ságaškuššat
mo
vássánáiggi
,
dáhpá
-
husaid
ja
joavkkuid
govvádusat
leat
váikkuhan
ja
váikkuhit
olbmuid
miella
-
guottuide
ja
daguide

čilget
sápmelaččaid
ja
nationála
minori
-
tehtaid
dáruiduhttima
ja
vearrivuođa
maid
sii
leat
gillán,
ja
reflekteret
makkár
váikkuhusat
das
leat
leamaš
ja
leat
indiviida
-
ja
servodatdásis

reflekteret
identitehtaid,
eallinvuogi
ja
kulturovdanbuktimiid
ovttalág
anvuođaid
ja
erohusaid
ja
ságaškuššat
girjáivuođa
vejolašvuođaid
ja
hástalusaid

reflekteret
mo
identitehta,
iešgovva
ja
iežas
ráját
ovdánahttojuvvojit
ja
hástaluvvojit
iešguđet
searvevuođain,
ja
evttohit
mo
sáhttá
dustet
váikkuhemiid
ja
sávakeahtes
dáhpáhu
said

válddahit
dehálaš
lágaid,
njuolggadusaid
ja
norpmaid
ja
ságaškuššat
mat
váikku
-
husat
leat
dáid
rihkkumis
ovttaskas
olbmui
ja
servodahkii
oanehis
ja
guhkit
áigái
Dárogiella:

suokkardit
ja
árvvoštallat
mo
digitála
mediat
váikkuhit
gillii
ja
gulahallam
ii
ja
rievdadit
dan

suokkardit
gielalaš
variašuvnna
ja
girjái
-
vuođa
Norggas
ja
reflekteret
guottuid
birra
iešguđet
gielaid
ja
hállangiella
-
variánttaid
hárrái.
Luonddufága

ságaškuššat
áššiid
mat
gusket
seksuála
-
laš
ja
reproduktiiva
dearvvašvuhtii
KOEE

reflekteret
eksistensiála
áššiid
birra
mat
gusket
dasa
ahte
bajásšaddat
ja
eallit
girjás
ja
globála
servodagas

identifiseret
ja
ságaškuššat
áigeguovdilis
ehtalaš
čuolmmaid
mat
gusket
olmmoš
-
vuoigatvuođaide,
guoddevašvuhtii
ja
geafivuhtii
Eaŋgalsgiella:

suokkardit
eamiálbmogiid
dilálašvuođa
eaŋgalsgiel
máilmmis
ja
Norggas
ja
reflekteret
dan
birra
VUOGÁDATGÁIBÁDUSAT
JA
SISDOALLU
VÁLDOOASIT
Oahpaheaddjisiidu:
bija
liŋkka
–
váilu
Neahttasiidu:
www.diskriminering.reddbarna.no
Go
coahkkalat
eanaspábbii
mas
leat
váimmut,
de
oaččut
eanet
dieđuid
das
maid
galggat
bargat
ja
de
beasat
oaidnit
filmma
mii
láidesta
Magihkalaš
luohkkálatnjii
–
ii
-
vealah
eapmi
.
Váldooasit
leat
«Máilmmis»,
«Skuvllas»,
«Astoáiggis»,
«Neahtas»
ja
«Mun».
Eanet
dieđut
boahtte
siiddus.
Dasa
lassin
loahpahuvvo
dáinna:
«Olggos
máilbmái».
Váldoosiin
leat
dát
elemeanttat:
fáktá/boastut,
filmmat,
govvaráiddut,
gahčosat
ja
digitála
muitalusat.
NAVIGEREN
Juohke
váldooasis
lea
illustrašuvdna
mas
leat
mánát
ja
ikona.
Juohke
illustrašuvnna
ja
ikona
sáhttá
coahkkalit,
ja
don
boađát
njuolgga
elemeanttaide.
Dát
doibmet
fállun.
Don
fertet
geavahit
njuolaid
navigeret
váldoosiid
gaskka.
Dasa
lassin
sáhttá
navigeret
badjin
fálu
bokte
mas
leat
čuoggát/násttit.
Lea
maiddái
vejolaš
geavahit
fálu
badjin
olgešbealde
navigeret
iešguđet
osiid
gaskka.
Jus
coahkkalat
bajilčállaga
dan
váldooasis
mainna
áiggut
bargat,
de
beasat
njuolga
dohko
gosa
háliid
at.
Vai
beasat
ruovttoluotta
buot
eanaspáppaide,
de
ferte
coahkkalit
ruovttoluotta
-
boalu
badjin
gurutbealde.
Redd
Barna
ávžžuha
ohppiid
álgit
«Máilmmis»
vai
oahppat
FN
mánáidkonvenšuvnna
ja
ON
guoddevašvuođamihtuid
váldoosiid
birra.
Maŋŋá
sáhttet
oahppit
bargat
eará
váldoosiiguin
ja
elemeanttaiguin.
Lea
vuohkkaseamos
bargat
olgeš
guvlui.
Don
sáhtát
maiddái
válljet
bargat
ovttain
váldoosiin
háválassii
dahje
dušše
osiin
sisdoalus.
Don
válljet
ieš
mii
leat
buoremus
du
luohkkái.
ČOHKKET
NÁSTTIID
Buot
viđa
váldooasis
leat
čieža
elemeantta.
Juohke
lanjas
sáhttet
oahppit
čohkket
násttiid
juohke
gárvejuvvon
elemeanttas.
Loahpas
sáhttá
leat
čohkken
37
nástti.
Jus
neahttalogan
giddejuvvo,
de
massát
dađibahábut
symbolaid
ja
don
fertet
álgit
ođđasit.
FI
LMMAT
Juohke
lanjas
leat
filmmat
Norggas
dahje
eará
riikkas
máilmmis.
Filmmat
heivejit
buot
ahkejoavkkuide
ja
daid
sáhttá
geahččat
okto
dahje
ollesolbmuin.
Muhtun
doahpagiid
sáhttá
leat
váttis
áddet
nuoramus
ohppiide.
Lea
dehálaš
ahte
mánát
besset
jearrat
gažaldagaid
ja
hállat
filmmaid
sisdoalu
birra.
Buot
filmmain
lea
heivehuvvon
integrerejuvvon
oaidnodulkon.
TEKSTEN
Filmmain
hállet
dárogiela
ja
leat
tekstejuvvon
jus
mánát
hállet
eará
giela
go
dárogiela.
Dárogiella
lea
tekstejuvvon.
Sáhtát
coahkkalit
CC
-
boalu
filbmafálu
olgešbealde
ja
coahkkalit
dakko
gokko
čuožžu
norsk.
Filmmat
ON
mánáidkonvenšuvnna
birra
(«Máilmmis»)
ja
sámi
nuoraid
birra
(«Skuvllas»)
leat
tekstejuvvon
ođđadárogillii,
julevsámegillii,
máttasámegillii
ja
davvisámegillii.
Redd
Barna
le
a
jorgalahttimin
buot
materiálaid
ođđadárogillii
ja
sámegielaide.
VUOGÁDATGÁIBÁDUSAT
Vai
oažžu
buori
geavaheaddjivásáhusa
Magihkalaš
luohkkálanjas
,
de
lea
vuogas
ahte
dus
lea
neahttalogana
ođđaseamos
veršuvdna.
Mii
ávžžuhit
geavahit
PC
dahje
neahttabreah
ta
mas
leat
neahttaloganat
Google
Chrome
dahje
Safari.
Mozilla
ja
Internet
Explorer
doibmet
maiddái,
muhto
dát
ja
eará
neahttaloganat
eai
atte
dan
buoremus
geavaheaddjivásáhusa.
Unnit
neahttabreahtain
ja
mobiilatelefovnnain
ii
doaimma
materiála
buoremusat.
Chrome
-
geavaheaddjit
geain
lea
Intowords
extension,
fertejit
bidjat
inkognitomodusa
ala
vai
čoavddus
doaibmá
buoremusat.
ÁIGI
Magihkalaš
luohkkálatnja
–
ii
-
vealaheapmi
lea
ráhkaduvvon
nu,
ahte
oahppit
ieža
sáhttet
bargat
iešguđet
fáttáiguin
dahje
ahte
o
ahpaheaddji
láidesta
sin
lanja
mielde
smartboard
bokte.
Ádjána
sullii
(čále
áiggi)
bargat
čovdosiin
okto.
HEARKKES
FÁDDÁ
Vealaheapmi
lea
kompleaksa
ja
hearkkes
fáddá.
Oahppit
sáhttet
ieža
leat
vásihan
váttisvuođaid
mat
váldojit
ovdan
materiálas.
Buot
oahppit
galget
diehtit
geainna
sáhttet
váldit
oktavuođa,
jus
sis
ležžet
gažaldagat
dahje
háliidit
mannat
viidáseappot
áššiin.
Redd
Barna
deattuha
ahte
dát
oahpahusmateriála
lea
lasáhus
eará
oahpahussii
mas
bargá
ii
-
vealaheami
fáttáin.
Redd
Barna
mandáhtta
lea
oahpahit
mánáide
iežaset
vuoigatvuođaid
birra,
diktit
mánáid
muitalit
iežaset
vásáhusaid
ja
addit
reaidduid
dáistalit
veal
aheami
vuostá.
Dát
lea
okta
máŋgga
oahpahusmateriálas,
muhto
dát
lokte
mánáid
jiena
ja
vuoigatvuođaperspektiivva.
Gávdnojit
olu
oahpahusmateriálat
mat
sáhttet
geavahuvvot
oahpahusas.
«Rávvagat
joatkkabargui»
vuolde
leat
eanet
árvalusat
bargat
čiekŋalisoahp
pamiin
fáttá
birra.
www.barneombudet.no
www.ung.no
www.ldo.no
www.stopphatprat.no
www.politiet.no
www.korspaahalsen.no
www.antirasistisksenter.no
VÁLDOOASIT
1.
MÁILMMIS
Mat
riikkaidgaskasaš
soahpa
mušat,
lágat
ja
plánat
gávdnojit
vealaheami
vuostá?
«Máilmmis»
ohppet
oahppit
ON
mánáidkonvenšuvnna
ja
O
N
guoddevašvuođamihtuid
birra.
2.
SKUVLLAS
Mo
lea
vázzit
skuvlla
iešguđet
sajiin
máilmmis,
ja
manne
olusat
eai
beasa
vázzit
skuvlla
ja
nu
ollašuhttit
iežaset
rivttiid
?
Oahpa
eamiálbmogiid
ja
gielaid
ja
erohusmeannudeami
birra
sohkabeliid
geažil!
3.
ASTOÁIGGIS
Maid
cakkiiguin
deaivvadit
mánát
ja
nuorat
astoáigge
-
arenain?
Dán
lanjas
ohppet
oahppit
mánáidbarggu
ja
poesiija
birra
ja
mo
lea
olgguštuvvot.
4.
NEAHTAS
Goas
lea
positiivvalaš
ja
negatiivvalaš
leat
neahtas?
Fáttát
nugo
rumašdeatta,
vaššiságat
ja
rasisma
váldojit
ovdan.
5.
MUN
Mo
sáhttet
mánát
ja
nuorat
dáistalit
vealaheami
vuostá?
Vuoigŋamaččain
deaivvadat
mánáiguin
ja
nuoraiguin
geat
muitalit
iežaset
vásáhusaid
birra,
ja
leat
máŋga
rávvaga
maid
don
sáhtát
bargat!
ON
MÁNÁIDKONVENŠUVDNA
ON
mánáidkonvenšuvdna
lea
riikkaidgaskasaš
soahpamuš
mánáid
vuoigatvuođaid
birra.
Leat
42
artihkkala,
dahje
rievtti,
ja
dát
leat
oassin
norgga
lágain.
Dása
lea
t
válljen
muhtun
rivttiid
oaniduvvon
teakstan
mat
geahčaduvvojit
Magihkalaš
luohkkálanjas
–
ii
-
vealaheapmi:
1
Buot
mánáin
vuollil
18
jagi
miehtá
máilmmi
leat
seamma
rievttit.
2
Buot
mánáin
lea
riekti
dasa
ahte
eai
vealahuvvo.
3
Stáhtas
lea
ovddasvástádus
dasa
ahte
buot
mánát
ožžot
iežaset
rivttiid
ollašuhttojuvvot.
12
Buot
mánáin
lea
riekti
dadjat
iežaset
oaiviliid
ja
váldojuvvot
duođas.
13
Buot
mánáin
lea
riekti
oažžut
dieđuid
ja
dadjat
dan
maid
oaivvildit.
14
Buot
mánáin
lea
riekti
oskut
ja
jáhkkit
dasa
masa
háliidit.
15
Buot
mánáin
lea
riekti
searvat
organisašuvnnaide.
17
Buot
mánáin
lea
riekti
suddjejuvvot
vahátlaš
dieđuid
vuostá
mediain.
23
Buot
mánáin
geain
leat
doaibmahehttehusat,
lea
riekti
seamma
s
kuvlii
ja
fuolahussii
go
buot
eará
mánáin.
28
Buot
mánáin
lea
riekti
vázzit
skuvlla.
29
Buot
mánáin
lea
riekti
vázzit
skuvlla
mas
lea
buorre
kvalitehta.
30
Buot
eamiálbmot
-
dahje
minoritehtamánáin
lea
riekti
hállat
iežaset
giela,
doaimmahit
iežaset
kultuvrra
ja
iežaset
oskku.
31
Buot
mánáin
lea
riekti
stoahkamii,
astoáigái
ja
vuoiŋŋasteapmái.
2.
artihkal
–
ii
-
vealaheapmi
ollislaččat
ON
mánáidkonvenšuvnna
s:
«1.
Dat
stáhtat
mat
leat
dán
konvenšuvnna
oasálaččat,
galget
árvvus
atnit
ja
sihkkarastit
daid
rivttiid
mat
leat
mearriduvvon
dán
konvenšuvnnas
juohke
ovttaskas
máná
várás
sin
jurisdikšuvnnas,
almmá
makkárge
vealaheami
haga
ja
máná,
su
váhnemiid
dahje
váldeguoddi
náli,
liikeivnni,
sohkabeali,
giela,
oskku,
politihkalaš
dahje
eará
oaivila,
nationála
ja
čearddalaš
dahje
sosiála
máttuid,
eanaeaiggáduššanbeali,
doaibmahehttehusa,
riegádusa
dahje
eará
virggi
vuhtiiváldima
haga.
2.
Oasálaččat
galget
álggahi
t
buot
heivvolaš
doaibmabijuid
sihkkarastit
ahte
mánná
suodjaluvvo
buotlágan
vealaheami
ja
ráŋggáštusa
vuostá
sin
váhnemiid,
váldeguoddi
dahje
bearašlahtuid
virggi,
doaimma,
oaivildovddahemiid
dahje
oskku
geažil.»
Fina
Redd
Barna
neahttasiidduin
dahje
Mánáidáittardeaddji
siidduin
lohkamin
ollislaš
ON
mánáidkonvenšuvnna.
Olmmošvuoigatvuođajulggaštusa
ja
ON
mánáidkonvenšuv
nna
birra
oahppoplánabuktosa
bajitoasis.
«Olmmošvuoigatvuođaid
vuođđun
lea
olmmošárvu,
ja
lea
deaŧalaš
oassi
riektestáhta
geađgejuolggis.
Vuođđun
leat
universála
árvvut
mat
gusket
buohkaide,
beroškeahttá
geat
sii
leat,
gos
sii
leat
eret,
ja
gos
sii
leat.
Mánáidkonvenšuvdna
lea
oassi
olmmošvuoigat
vuođain
ja
addá
mánáide
ja
nuoraide
erenoamáš
suodjalusa.»
ON
GUODDEVAŠVUOĐA
MIHTUT
ON
guoddevašvuođamihtut
lea
oktasaš
plána
buot
máilmmi
riikkaide
hábmet
eanet
guoddevaš
máilmmi
ovdal
jagi
2030.
Váldomihttu
lea
«Leave
No
One
Behind»,
namalassii
ii
oktage
galgga
guđđojuvvot.
Ii
fal
ii
oktage
galgga
vealahuvvot.
Dá
lea
muhtun
oassemihtut
ii
-
vealaheami
birra:
Mihttu
4:
Buorre
oahppu
4.5)
Ovdal
2030
gomihit
sohkabealerohusaid
oahpus
ja
oahpahea
mis
ja
sihkkarastit
hearkkes
olbmuide,
earret
eará
olbmuide
geain
leat
doaibma
-
hehttehusat,
eamiálbmogiidda
ja
mánáide
geat
leat
áitojuvvon
dilis,
seamma
vejolašvuođaid
buot
dásiin
váldit
oahpu
ja
fidnofágalaš
oahpaheami.
4.7)
Ovdal
2030
sihkkarastit
ahte
buot
oahppit
ja
studeanttat
háhket
dan
gelbbolašvuođa
mii
lea
dárbbašlaš
ovddidit
guoddevaš
ovdáneami,
earret
eará
oahpu
bokte
guoddevaš
ovdáneamis
ja
eallinvuogis,
olmmošvuoigatvuođain,
dásseárvvus,
ráfi
-
ja
ii
-
veahkaválddálaškultuvrra
ovddideamis,
globál
a
borgárvuođas
ja
kultuvrralaš
girjáivuođa
árvvoštallamis
ja
kultuvrra
buvttuin
guoddevaš
ovdáneapmái.
4.a)
Ásahit
ja
ođasmahttit
oahppofálaldagaid
mat
vuhtiiváldet
máná,
olbmuid
geain
leat
doaibmahehttehusat,
ja
sohkabealerohusaid,
ja
sihkkarastet
oadjeba
s,
ii
-
veahkaválddálaš,
fátmmasteaddji
ja
beaktilis
oahppanbirrasiid
buohkaide.
Mihttu
10:
Unnit
erohusat
10.2)
Ovdal
2030
fuolahit
buohkaid
válddálažžan
dahkat
ja
ovddidit
sin
sosiála,
ekonomalaš
ja
politihkalaš
searvadahttima,
beroškeahttá
agis,
sohkabea
lis,
nális,
čearddalašvuođas,
nationála
duogážis,
oskkus
dahje
ekonomalaš
dahje
eará
stáhtusis.
10.3)
Sihkkarastit
seamma
vejolašvuođaid
ja
unnidit
erohusmeannudeami,
earret
eará
go
gomiha
vealaheaddji
lágaid,
politihka
ja
praksisa
ja
go
ovddida
lágaid,
po
litihka
ja
doaibmabijuid
mat
leat
heivvolaččat
olahit
dán
mihtu.
Mihttu
11:
Guoddevaš
gávpogat
ja
servodagat
11.2)
Ovdal
2030
fuolahit
ahte
buohkain
lea
oadjebas,
álkit
olámuttolaš
ja
guoddevaš
fievrridanvuogádagat
maid
suitet
háhkat,
ja
buoridit
geainnuid
sihkkarvuođa,
erenoamážit
go
hukse
almmolaš
fievrridangaskaomiid
main
erenoamážit
deattuha
sin
dárbbuid
geat
leat
áitojuvvon
diliin,
ja
nissonolbmuid,
mánáid
ja
olbmuid
geain
leat
doaibmahehttehusat,
sihke
vuorraiid
dárbbuid.
11.7)
Ovdal
2030
fuolahit
buohkaide
oadjebas,
fátmmasteaddji
ja
álkit
olámuttolaš
ruonas
guovlluid
ja
almmolaš
báikkiid,
erenoamážit
nisso
nolbmuide,
mánáide,
vuorrasiidda
ja
olbmuide
geain
leat
doaibmahehttehusat.
Loga
eanet
FN
-
sambandet
birra
sin
neahttasiidduin
vai
oahpat
eanet
guoddevašvuođamihtuid
birra.
OAHPAHUSDAGUS
1
CEAHKIT:
5.
–
10.
ceahkit
ÁIGI:
Oktiibuot
120
minuhta,
muhto
dán
berre
juohkit
guovtti
dahje
eanet
oahpahustiimmaide.
REAIDDUT:
P
C/neahttabreahtta
ja
belljosat
buot
ohppiide
mihtut:
•
Mun
oahpan
ON
guoddevašvuođamihtuid
ja
ON
mánáidkovenšuvnna
birra.
•
Mun
dieđán
mii
vealaheapmi
ja
ovttaárvosašvuohta
leat.
•
Mun
ádden
ahte
buot
olbmuin
lea
seamma
olu
árvu,
ii
ge
oktage
galgga
vealahuvvot.
ÁLGGAHUS
(su.
10
minuhta)
Geahčat
mihtuid
ovdal
oahpahustiimma
ohppiiguin,
ja
introdusere
fáttá.
OAHPPIT
BARGET
PC:S/NEAHTTABREAHTAS
(su.
85
minu
hta)
Divtte
ohppiid
bargat
PC:s/neahttabreahtas
iehčanassii.
Oahppit
gehččet
vuos
oahpistanfilmma,
ja
barget
dasto
buot
osiiguin:
Máilmmis,
Skuvllas,
Astoáiggis,
Neahtas
ja
Mun
.
Juohke
oasis
leat
filmmat,
spealut,
govvaráiddut
ja
gahčosat
maiguin
oahppit
barget.
Ádjánit
su.
85
minuhta
bargat
buot
osiid,
nu
ahte
sáhttá
vuogas
juohkit
dan
máŋgga
oahpahustiibmii.
Jus
oahppit
gerget,
de
sáhttet
fitnat
liŋkkain
mat
leat
Gjør
mer
-
siidduid
vuolde.
OKTASAŠ
LUOHKKÁSÁGASTALLAN
(su.
15
minuh
ta)
Gearddut
ovttas
ohppiiguin
maid
sii
leat
geahččan,
beroškeahttá
leat
go
bargan
ovttain
dahje
eanet
osiiguin.
Mii
muitaluvvui
vealaheami
birra?
Lei
go
dain
muitalus
mii
bázii
ohppiid
millii?
Mii
lea
deháleamos
maid
muitet
dahje
ohppe?
Divtte
ohppiid
stivret
ságastallama
iežaset
beroštumi
vuođul.
Atte
ohppiide
vejolašvuođa
buktit
spontána
máhcahemiid
ja
gažaldagaid.
Ságastallama
áigge
sáhttá
leat
vuogas
čielggadit
dehálaš
doahpagiid:
Máhttet
go
oahppit
bidjat
sániid
dasa
mii
vealaheapmi
lea?
Mii
lea
ovttaárvosašvuohta?
Vealaheapmi:
Áššehis
ja
vuoigatmeahttun
erohusmeannudeapmi
go
don
leat
don
ja
gos
don
leat
eret.
Ovttaárvosašvuohta:
Buohkain
lea
seamma
olu
árvu,
ja
buohkat
galget
meannuduvvot
vuoiggalaččat
ja
árvvusatnimiin.
LOAHPAHEAPMI
(su.
10
minuhta)
Loahpat
tiimma
oanehis
čoahkkáigeasuin
das
maid
oahppit
leat
oahppan
oahpahustiimma
ulbmila
vuođul

OAHPAHUSDAGUS
2
CEAHKKI:
5.
–
10.
ceahkit:
ÁIGI:
60
minuhta
REAIDDUT:
PC/neahttabreahtta
ja
belljosat
buot
ohppiide
Mihttu
5:
–
7.
CEAHKKI:
•
Mun
buohtastahtán
mo
mánáid
rievttit
fuolahuvvojit
iešguđet
riikkain.
•
Mun
árvalan
mo
servodat
ja
mun
ieš
sáhttit
vuosttildit
vealaheami.
Mihttu
8.
–
10.
CEAHKIT:
•
Mun
máhtán
válddahit
mo
mánáid
rivttiin
lea
mearkkašupmi
olbmuid
eallimii
ja
ovt
taárvosašvuhtii
Norggas
ja
máilmmis.
•
Mun
reflekteren
mo
olbmot
leat
iešguđetláganat
ja
ovdanbuvttán
doaibmabijuid
eanet
guoddevaš
servodahkii
gos
olbmot
eai
vealahuvvo.
ÁLGGAHUS
(su.
5
minuhta)
Geahčat
oahpahustiimma
ulbmiliid
ja
bivdde
ohppiid
muitalit
maid
muitet
mannan
tiimmas.
JOAVKOBARGU
(su.
20
minuhta)
Juoge
luohká
joavkkuide,
golbma
–
njeallje
oahppi
juohke
joavkkus.
Joavkkut
ožžot
juohkehaš
iežas
oasi
digitála
materiálas
mainna
galget
bargat:
Máilmmis
,
Skuvllas
,
Astoáiggis
,
Neahtas
ja
Mun
.
Jus
leat
eanet
go
vihtta
joavkku,
de
galget
muhtun
joavkkut
seamma
osiin
bargat.
Juohke
joavku
geavaha
iežas
oasi
vuolggasadjin
suokkardit
ja
gávdnat
vástádusaid
gažaldagaide
mat
leat
sin
oasis.
Leat
ráhkaduvvon
iešguđet
gažaldagat
gaska
-
ja
nuoraiddássái,
ja
dát
leat
boahtte
siiddus.
Váldofokus
lea
dasa
ahte
joavkkut
galget
ságastallat
ja
reflekteret
gažaldagaid
ovttas,
muhto
joavkkus
galget
áinnas
čállit,
ráhkadit
jurddakártta
dahje
ovttas
tevdnet
stuorra
árkii.
Joavkkut
vuos
ságastallet
ja
gávdnet
iežaset
vá
stádusaid
gažaldagaide
mat
leat
oktasaččat
buohkaide,
ja
de
bargagohtet
gažaldagaiguin
mat
leat
sin
oasis.
Definere
áinnas
ovttas
ohppiiguin
maid
«servodat»
mearkkaša,
go
muhtun
gažaldagain
lea
dát
doaba.
Servodat:
Olbmot
stáhtas
mas
leat
oktasaš
lágat:
p
olitihkkárat,
váhnemat,
kránnját,
hárjehallit,
oahpaheaddjit
jna.
REFLEKŠUVDNA
OLLES
LUOHKÁS
(su.
30
minuhta)
Joavkkut
galget
dál
muitalit
iežaset
reflekšuvnnaid
olles
luohkkái.
Eai
galgga
logaldallat,
muhto
baicce
juogadit
iežaset
jurdagiid.
Jeara
áinnas
ohppiin
gažaldagaid
ja
hástal
sin
reflekteret.
LOAHPAHEAPMI
(su.
5
minuhta)
Čoahkkáigease
oahpahustiimma
ulbmiliid
ovttas
ohppiiguin.
Šihttet
das
maid
luohkká
sáhttá
dahkat
dáistalit
vealaheami
vuostá.
GAŽALDATÁRKKAT
5.
–
7.
ceahkit
Oktasaš
buot
fáttáide
Buot
mánáin
lea
riekti
dasa
ahte
eai
vealahuvvo.
Oza
iežat
fáddálanjas
guokte
ovdamearkka
mánáin
geat
vealahuvvojit
–
okta
ovdamearka
Norggas
ja
okta
máilmmis.
Mii
lea
sivvan
dasa
go
dát
mánát
vealahuvvojit?
Mo
jáhkkibehtet
mánáin
lea
go
vealahuvvojit?
Máilmmis
Maid
sáhttá
servodat
dahkat
vai
dát
mánát
galget
meannuduvvot
ovttaárvosaččat
dan
sadjái
go
vealahuvvot?
Manne
lea
dehálaš
vuosttildit
vealaheami
vai
mii
olahivččiimet
ON
guoddevašvuođamihtuid?
Maid
d
on
sáhtát
dahkat
vai
veahkehat
eastadit
vealaheami?
Skuvllas
Maid
sáhttet
servodat
ja
skuvllat
dahkat
vai
mánát
fátmmastuvvojit
dan
sadjái
go
vealahuvvojit?
Mo
lea
skuvla,
gos
son
váccát,
heivehuvvon
buot
mánáide?
Maid
don
sáhtát
dahkat
vai
veahkehat
eastadit
vealaheami
iežat
skuvllas?
Astoáiggis
Maid
sáhttá
servodat
dahkat
vai
mánát
fátmmastuvvojit
dan
sadjái
go
vealahuvvojit?
Mo
leat
astoáigefálaldagat
maid
don
dieđát,
heivehuvvon
nu
ahte
buot
mánát
sáhttet
searvat?
Maid
don
sáhtát
dahkat
vai
veahkehat
eastadit
vealaheami
astoáiggis?
Neahtas
Maid
sáhttá
servodat
dahkat
vai
mánát
fátmmastuvvojit
dan
sadjái
go
vealahuvvojit?
Lehpet
go
dii
vásihan
ahte
olbmot
leat
láhtten
vealaheaddji
láhkai
neahtas?
Maid
don
sáhtát
dahkat
vai
veahkehat
eastadit
vealaheami
neahtas?
Mun
Maid
sáhttá
servodat
dahkat
vai
mánát
fátmmastuvvojit
dan
sadjái
go
vealahuvvojit?
Maid
don
sáhtát
dahkat
vai
veahkehat
eastadit
vealaheami?
Namut
positiivvalaš
beliid
das
go
olbmot
leat
iešguđetlágana
t.
Maid
sáhttit
oahppat
guhtet
guoimmisteamet?
GAŽALDATÁRKKAT
8.
–
10.
CEAHKIT:
Oktasaš
buot
fáddálanjaide
Buot
mánáin
lea
riekti
dasa
ahte
eai
vealahuvvo.
Oza
iežat
fáddálanjas
guokte
ovdamearkka
mánáin
ja
nuorain
geaid
rievttit
rihkkojuvvojit
–
okta
ovdamearka
Norggas
ja
okta
máilmmis.
Manne
ja
mo
vealahuvvojit
dát
mánát?
Mo
váikkuha
dát
vealaheapmi
sin
eall
imiidda?
Máilmmis
Mo
sáhttet
mánáid
rievttit
leat
mielde
eastadeamen
mánáid
ja
nuoraid
vealaheami?
Mo
sáhttet
ON
guoddevašvuođamihtut
leat
mielde
eastadeamen
mánáid
ja
nuoraid
vealaheami?
Válddat
konkrehta
doaibmabijuid
maid
servodat
dahká
ja
sáhttá
dahkat
vuosttildit
vealaheami.
Válddat
mo
riikkaid
ovttasbargu
sáhttá
vuosttildit
vealaheami.
Maid
don
sáhtát
dahkat
vuosttildit
vealaheami?
Skuvllas
Mat
rievttit
Mánáidkonvenšuvnnas
leat
dehálaččat
vai
buot
mánát
galget
beassat
vázzit
skuvlla?
Mo
lea
skuvla,
gos
dii
vázzibehtet,
heivehuvvon
olbmuide
geain
leat
iešguđetlágan
eavttut?
Válddat
konkrehta
doaibmabijuid
maid
skuvllat
dahket
ja
sáhttet
dahkat
vuosttildit
vealaheami.
Válddat
konkrehta
doaibmabijuid
maid
servodat
dahká
ja
sáhttá
dahkat
vuo
sttildit
vealaheami
skuvllas.
Maid
dii
sáhttibehtet
dahkat
vuosttildit
vealaheami
skuvllas?
Astoáiggis
Mat
rievttit
Mánáidkonvenšuvnnas
leat
dehálaččat
vai
buot
mánát
galget
beassat
searvat
astoáiggedoaimmaide?
Válddat
konkrehta
doaibmabijuid
maid
astoáigearenat
dahket
ja
sáhttet
dahkat
boahtteáiggis
vuosttildit
vealaheami
astoáiggis.
Válddat
konkrehta
doaibmabijuid
maid
servodat
dahká
ja
sáhttá
dahkat
boahtteáiggis
vuosttildit
vealaheami
astoáiggedoaimmain.
Maid
dii
sáhttibehtet
dahkat
vuosttildit
vealaheami
astoáiggis?
Neahtas
Lehpet
go
dii
vásihan
ahte
olbmot
leat
čállán
vealaheaddji
láhkai
neahtas?
Mo
dii
jáhkkibehtet
leat
máinnašuvvot
vaššás
láhkai
neahtas?
Maid
dii
sáhttibehtet
dahkat
vuosttildit
vealaheami
ja
vaššicealkámušaid
neahtas?
Maid
sáhttá
servodat
dahkat
vuosttildit
vealaheami
neahtas?
Mun
Mo
sáhttet
mánáid
rievttit
leat
mielde
eastadeamen
mánáid
ja
nuoraid
vealaheami?
Mo
sáhttet
ON
guoddevašvuođamihtut
leat
mielde
eastadeamen
mánáid
ja
nuoraid
vealaheami?
Válddat
konkrehta
d
oaibmabijuid
maid
servodat
dahká
ja
sáhttá
dahkat
boahtteáiggis
vuosttildit
vealaheami.
Namut
positiivvalaš
beliid
manne
girjáivuohta
lea
buorre.
Maid
dii
ja
earát
sáhttibehtet
dahkat
vuosttildit
vealaheami?
ÁRVALUSAT
VIIDÁSEAPPOT
BARGAT
FÁTTÁIN
NUORRA
OVDAGOVAT
Geavat
govvaráidduid
ovdagovaid
birra
oahppat
eanet
mánáid
rivttiid
ja
vealaheami
birra!
Váldde
vuolggasaji
govvaráiddus
«Historiske
forbilder»
«Unge
forbilder»
«Mun»
-
fáttá
vuolde.
Oahppit
válljejit
ovtta
govvaráiddu
ovdagovain
dahje
eará
ovdagova
gii
mo
n
u
áŋgiruššá
mánáid
vuoigatvuođaid
ovddas.
Oahppit
ohppet
eanet
iežaset
ovdagova
birra
ja
ovdanbuktet
iežaset
ovdagova
digitála
ovdanbuktimis,
teavsttain,
filmmain
dahje
eará
láhkai.
Áigeguovdilis
fágat:
Dárogiella,
servodatfága,
KOEE,
dáidda
ja
duodji,
mu
sihkka
LOHKKIČÁLLOSAT
Divtte
ohppiid
geavahit
iežaset
jiena
–
buot
mánáin
lea
riekti
guldaluvvot!
Geavat
sisdoalu
man
birra
oahppit
leat
oahppan
Magihkalaš
luohkkálanjas
–
ii
-
vealaheapmi
čállit
lohkkičállosa
man
mihttun
lea
oažžut
servodaga
dáistalit
vealaheami
vuostá.
Čájet
ohppiide
mo
sii
sáhttet
oažžut
lohkkičállosa
báikkálaš
aviissaide
ja
Aftenpostena
Si;D
,
ja
ávžžut
daid
ohppii
d
geat
háliidit
dan,
sáddet
iežaset
lohkkičállosa
muhtun
aviisii.
Áigeguovdilis
fágat:
dárogiella,
servodatfága,
KOEE,
luonddufága
SÁMI
GIELAT
JA
KULTUVRA
Oahpa
eanet
sámi
gielaid
ja
kultuvrra
birra
filbmaoahppoárkkain!
Váldde
vuolggasaji
filmmas
sámegielaid
birra
«Skuvllas»
vuolde
oahppat
eanet
sámi
kultuvrra
birra
ja
mo
sápmelaččaid
dáruiduhttin
lea
váikkuhan
indiviida
-
ja
servodatdásis.
Geahča
ovdamearkka
dihtii
filmmaid
«Kautokeinoopprøret»
ja/dahje
«Sameblod»
ja
geavat
filmmaid
pedagogalaš
dahkosiid
Filmwebas
oahppat
eanet
sámi
kultuvrra,
sápmelaččaid
dáruiduhttima,
rasismma,
gáldokritihka
ja
eamiálbmotvuoigatvuođaid
birra.
Geavat
maiddái
sámi
ofelaččaid
ávkkálaš
neahttasiidduid
gos
leat
olu
miellagiddevaš
áššit.
Liŋka
filbmaoahppoárkii
«Kautokeinoopprøret»
birra
Filmwebas
–
Skolekino
Liŋka
filbmaoahppoárkii
«Sameblod»
birra
Filmwebas
–
Skolekino
Áigeguovdilis
fágat:
servodatfága,
dárogiella,
KOEE
SEKSUALITEHTA,
SOHKABEALLI
JA
IDENTITEHTA
Foreningen
Fri
–
Rosa
kompetanse
Oahpa
eanet
sohkabealle
-
ja
seksualitehtagirjáivuođa
birra
Rosa
Kompetanse
lea
ráhkadan
olu
oahpahusláhčosiid
earret
eará
identitehta,
sohkabeallerollaid,
ráhkásmuvvama,
rájáid
bidjama,
bearašgirjáivuođa
ja
pubertehta
birra.
Rosa
Kompetanse
fállá
maiddái
máhttovuđot
ja
praksislunddot
kurssaid
skuvlabargiide
miehtá
riikka.
Liŋka
Rosa
Kompetanse
oahpahusláhčosii
sohkabeali
ja
seksualiteht
a
birra.
Sex
og
samfunn
Oahpa
eanet
identitehta,
rájáid
bidjama,
sohkabeallerollaid
ja
seksualitehta
birra
Sex
og
samfunna
oahpahusláhčosiiguin.
Liŋka
Sex
og
samfunna
oahpahusláhčosii
Áigeguovdilis
fágat:
Luonddufága,
servodatfága,
KOEE
Sex
og
politikk
Oahpa
eanet
ON
guoddevašvuođamihtuid,
seksualitehta
ja
rájáid
bidjama
birra
Sex
og
politikka
oahpahusláhčosiiguin.
Liŋka
Sex
og
politikka
oahpahusláhčosiidda.
SEKSA,
SOHKABEALLI
JA
IDENTITEHTA
Áigeguovdilis
fágat:
dárogiella,
musihkka,
servodatfága,
luonddufága
ja
KOEE
Demokratisk
beredskap
mot
rasisme
og
antisemittisme:
www.dembra.no
Stopp
hatprat:
www.stopphatprat.no
GUOVDDÁŽAT
Senter
for
studier
av
holocoust
og
livssynsminoriteter:
https://www.hlsenteret.no/
Likestillingssenteret
Hamaris
Wergelandsenteret
HL
-
senteret
ON
JA
GUODDEVAŠ
OVDÁNEAPMI
www.fn
-
sambandet.no

Redd
Barna
bargá
máilmmi
ovddas
gos
buot
mánát
birgejit,
ohppet
ja
leat
oadjebasat
ja
ožžot
iežaset
vuoigatvuođaid
ollašuhttojuvvot.
Mii
bargat
mánáid
ovddas
ja
mánáiguin
badjel
120
riikkas.
Geahča
Redd
Barna
skuvlasiidduin
eanet
nuvttá
oahpahusmateriálaid
earret
eará
dáid
birra:
•
ON
m
ánáidkonvenšuvdna
ja
ON
guoddevašvuođamihtut
•
Neahttadáidu
ja
digitála
árvvoštallannákca
•
Ii
oktage
olggobealde
–
oadjebas
luohkkábirrasiid
ja
ohppiid
mielváikkuheami
birra
•
Máhttu
seksuálalaš
illásteami
ja
veahkaválddi
birra
ja
dáistaleapmi
daid
vuostá

--

s. 1-16 
Ráhkis oahpaheaddji
Eanaspáppaide
Linnjá mas leat čuoggát ja násttit bajimusas 
Mana ruovttoluotta
Mana viidáseappot
Bargobihttái
Oahpahusláhčošii, 2. oassi


s. 15 
FILMMAT
Leat go muhtun riikkat dahje fáttát maid birra oahppit háliidit oahppat eanet? Olu filmmat ja govvaráiddut leat eará riikkain máilmmis. Gehččet filmmaid ovttas ja divtte ohppiid jearahit gažaldagaid. Geavat filmmaid vuolggasadjin čiekŋudit eanet muhtun riikii. Gehččet dokumentáraid ja filmmaid iešguđet riikkain ja iešguđet fáttáid birra.
Relevánta fágat: Dárogiella, servodatfága ja KOEE 

FÁGAIDRASTTIDEADDJI KREATIIVVALAŠ VAHKKU
Leat olu vuogit geavahit rievtti guldaluvvot ja dáistalit vealaheami vuostá. Nigerias leat nieiddat čállán divttaid, Etiopias ráhkadit lávlagiid, Ella Marie Hætta ráhkada lávlagiid ja YouTube-vieljažat ráhkadit filmmaid. Ovttasbargu máŋggain oahpaheddjiin fágaid rastá oktasaš fáddávahku hárrái ii-vealaheami birra. Bargat Magihkalaš luohkkálanjain ja eará resurssaiguin. Divtte ohppiid čállit lávlagiid ja divttaid ja ráhkadit dáidagiid, biepmuid ja filmmaid. Loahpat vahku dainna ahte oahppit besset čájehit, oaidnit, guldalit ja máistit iešguđet kreatiivvalaš vugiid mo oahppit dáistalit vealaheami vuostá.
Relevánta fágat: Musihkka, Duodji, dárogiella, biebmu ja dearvvašvuohta, eaŋgalsgiella ja KOEE


FÁTMMASTEAPMI SKUVLLAS JA NEAHTAS
Geavat liibba bargat fátmmasteaddji birrasa ovdii luohkás, skuvllas ja neahtas Redd Barna oahpahusmateriálaiguin Ingen Utenfor ja Nettvett.
Relevánta fágat: Dárogiella, servodatfága, KOEE 

s. 16
Oahpa eanet, háleš soapmásiin ja muital vealaheami birra
Vaššiságat ja rasisma
Guovddážat
ON ja guoddevaš ovdáneapmi
Doaibmahehttehusat
Sámi gielat ja kultuvra
Seksualitehta, sohkabealli ja identitehta