LOHKEHTÆJJABÏHKEDIMMIE

SISVEGE
Gieries lohkehtæjja 3
Sjyöhtehke maahtoeulmieh 4
Nedtesysteemen jïh sisvegen bïjre 6
EN:n maanakonvensjovne
10
EN:n nænnoesvoeteulmieh1
1
Ööhpehtimmieboelhkh 1 jïh 2 1
2
Gyhtjelasse
-
aarhkh 5.
-
7. daltese 1
5
Gyhtjelasse
-
aarhkh 8.
-
10
-
daltese 1
6
Raeriestimmieh guhkiebasse barkoen teemine 1
7
Raerieh jeatjah vierhtiej bïjre
20
Maana
-
jïh noereo
rganisasjovnh mah leah meatan:
NHFU, Noereh, Press
–
Redd Barna noerh jïh Skeiv ungdom
Skeiv ungdom
Illustrasjovnh:
Tomas Drefvelin
Produksjovne:
Brainify
Digitaale soptsesh :
laavenjostosne
Beitostølen helsesportsenterinie
Gïelh filmine :
Theodor, Mia,
Mira, Ellinor,
Ebbe, Milla, Peder, Even, Isabella jïh Martin
Prosjekten åvtehke:
Anne Marte Johnsen
Gæjhtoe gaajhkide learoehkidie ovmessie skuvlijste laantesne, guejmide jïh barkijidie Redd Barnesne mah leah viehkiehtamme da
m
Magijeles
klaassetjiehtjelem
–
ij
-
sïerredimmie darjodh
Norad, UNESCO jïh Bufdir leah dåarjoem vadteme Magijeles klaassetjiehtjelem darjodh
Magijeles klaassetjiehtjele
–
ij
-
sïerredimmie
lea
digitaale ööhpehtimmiematerijelle maam maanah
jïh
maanide 5.
–
10.klaassesne dorjeme. Maana
-
jïh
noereorganisasjovnh jïh learohkh abpe laanteste jïh
veartenistie leah lahtestimmieh jïh sisvegem
materijellese buakteme. Learohkh åadtjoeh maanaj
jïh noeri jïjtsh gïelh govledh guktie sijjieh
sïerredimmiem dåå
jroeh jïh mij lea daerpies juktie
vielie feerhmeles veartenem sjugniedidh. Maanaj
soptsesi tjïrrh sïerredimmien bïjre veartenisnie
learohkh goerkesem åadtjoeh gaajhken bïjre goh
aalkoeåålmegegïelh, funksjovnegiehpiedimmieh,
aassjoesoptsestimmie jïh kråahpe
deadtove,
tjoevkesisnie vuajneme EN:n maanakonvensjovneste
jïh EN:n nænnoesvoeteulmijste.
Digitaale materijelle maahtoeulmide jieniebinie
faagine 7. jïh 10. daltesen mænngan illie, jïh lea
joekoen sjyöhtehke gaajhki dåaresthfaageles teemaj
sisnjeli; nænn
oes evtiedimmie, demokratije jïh
meatanårrojevoete, jïh almetjehealsoe jïh
jieledehaalveme. Magijeles klaassetjiehtjele lea, jïh
edtja årrodh, reessehtæjjine dejtie dåaresthfaageles
teemide learoesoejkesjisnie, jïh datnem goh
lohkehtæjja viehkehte teemine
ööhpehtidh mah
leah faagi dåaresth. EN:n nænnoesvoeteulmieh
sjïerelaakan åvtese lutnjesåvva daennie
ööhpehtimmiematerijellesne. Nænnoesvoeteulmieh
leah faamosne gaajhkesidie, jïh edtja ulmide jaksedh
åvtelen 2030. Ij guhte edtjh åajaldovvedh jïh ulmieh
edt
jieh joekoen dejtie jaksedh mah daamtajommes
sïerredimmiem dååjroeh.
Maanah Nöörjesne jïh veartenisnie sïerredimmiem
jïh reakta
-
meadtoeh dååjroeh. EN:n
maanakonvensjovne lea meatan vaaltasovveme
nöörjen laaki sïjse. Desnie tjåådtje maanah edtjieh
sijjen r
eaktaj bïjre lïeredh. Læjhkan vaenie
ööhpehtimmiematerijelle dan bïjre gååvnese. Dan
gaavhtan maanah eah daejrieh sijjieh maehtieh
bïeljelidh gosse sïerredimmiem joekehtslaakan
dååjroeh
–
goh föörhkestehteme, irhkeme,
narrahtimmieh, aassjoesoptsestimmie jï
h
vædtsoesvoete. Ihke maanah edtjieh sijjen reaktah
damtedh, tjuerieh daajroem åadtjodh. Jïh skuvlesne
gaajhkh maanah jaksebe. EN lea tjïelkelaakan
bïeljelamme Nöörjese gellie maanah mah aaj
sïerredimmiem dååjroeh. Redd Barna dan åvteste
materijellem evte
de aktede veartenevijries jïh
nasjonaale perspektijveste mij maanide skuvlesne
daajroem vadta reaktan bïjre ij
-
sïerredæmman.
Åejvieulmie daejnie ööhpehtimmiematerijelline lea
golme bielide juakasovveme:
1.
Learohkh edtjieh daajroem åadtjodh mij ij
-
sïerre
dimmie lea tjoevkesisnie gaskenasjonaale
latjkojste, laakijste jïh soejkesjijstie, joekoen EN:n
maanakonvensjovne jïh EN:n nænnoesvoeteulmieh.
2.
Learohkh edtjieh ïedtjem sïerredimmien vööste
maanide dååjredh abpe veartenisnie.
3. Learohkh edtjieh
dahkoemaahtoem vejtiestidh
jïh dïrregh åadtjodh guktie dah maehtieh
viehkiehtidh vielie seammavyörtegs jïh feerhmeles
veartenem sjugniedidh.
Maanah jïh noerh leah
meatanårrojh, jïh leah meatan nulletoleraansen
åvteste barkedh sïerredimmien vööste.
Redd Ba
rna lea universelle hammojne barkeme,
guktie materijelle edtja gaavnoes årrodh gaajhkide
maanide.
Filmine vuejnemetoelhkestimmie, naan filmh
toelhkestamme væhtagïeline jïh gaajhkesh mah
vuejneme
-
jallh govlemeheaptoem utnieh edtjieh
maehtedh materijellem n
uhtjedh.
Jaepien 2021 edtjebe gaajhkh filmh væhtagïeline
toelhkestidh jïh abpe sisvegem jarkoestidh saemien
gïelide jïh orredaaroen gïelese.
Maahta magijeles klaassetjiehtjelem namhtah
nuhtjedh jïh datne dam gaavnh daesnie
reddbarna.no/klasserom
.
Buer
ie båeteme
Magijeles klaassetjiehtjelen sïjse
–
ij
-
sïerredimmie
jïh årroeh meatan magijem
sjugniedidh!
Heelsegh
Redd Barna
SJYÖHTEHKE
MAAHTOEULMIEH
7. daltesen mænngan
Seabradahkefaage

veartenevijries haestemem monnehke
evtiedimmesne
goerehtidh jïh
åehpiedehtedh jïh mah konsekvensh
dïhte maahta utnedh, jïh raeriestimmieh
evtiedidh guktie maahta meatan årrodh
haestemem vuastalidh jïh guktie
laavenjostoe laanti gaskem maahta
viehkine årrodh

ovmessie bielieh gellievoetine
Nöörjesne goere
htidh, jïh ussjedadtedh
man åvteste almetjh daarpesjieh
jïjtjemse årrodh jïh ektievoetese
govlesovvedh

digkiedidh man vihkeles
seammavyörtegsvoete jïh mïrrestalleme
lea demokratijese, jïh digkiedidh guktie
maahta åvtelh
-
aarvoej, rasismen jïh
sïerredimmien
vööste barkedh

almetje
-
jïh seammavyörtegsvoeten
bïjre soptsestalledh jïh viertiestidh guktie
almetje
-
jïh aalkoeåålmegereaktah leah
gorresovveme jïh gorresuvvieh
ovmessie laantine

åejvievæhtah goerehtidh saemiej jïh
nasjonaale unnebelåhkoej histovrijisn
ie
Nöörjesne, jïh reaktah åehpiedehtedh
mejtie saemieh jïh nasjonaale
unnebelåhkoeh Nöörjesne utnieh daan
biejjien

ussjedadtedh guktie kommersijelle
baajnehtimmie maahta effektem utnedh
åtnose, persovneles ekonomijese jïh
jïjtjegåvvan

ussjedadtedh jeereh
tsi bijjeli
identiteetine, seksuelle
vaaksjoehtimmesne jïh tjoelevæhtine jïh
jïjtsh jïh mubpiej raasti bïjre mah leah
domtesi, kråahpen jïh seksualiteeten
bïjre, jïh digkiedidh maam maahta
darjodh jis naaken raastide miedtele
Nöörjen

goerehtidh jïh ussjed
adtedh
ektiedimmien bijjelen gïelen jïh
identiteeten gaskem
KRJE

jïjtse jïh mubpiej perspektijvh goerehtidh
jïh buerkiestidh etihkeles aehpine
ektiedamme aarkebiejjien
-
jïh
seabradahkehaestiemidie

eksistensijelle gyhtjelassi bijjeli
ussjedadtedh mah leah
almetjen
jieledevuekien jïh jieledenuepiej bïjre, jïh
veartenebåaloen båetijen aejkien bïjre

tjïelkestidh maam ulmide almetjereaktah
utnieh N
öörjen
religijööse
aalkoeåålmegi reaktide, soptsestimmie
-
jïh religijovnefrïjjevoetese jïh tseahkan
Eng
laantengïele

jieledevuekieh jïh aerpievuekieh
goerehtidh ovmessie seabradahkine
englaantengïeleldh veartenisnie jïh
Nöörjesne, jïh identiteeten jïh kulturelle
ektiedimmien bijjeli ussjedadtedh
10. DALTESEN MÆNNGAN
Seabradahkefaage:

ussjedadtedh guktie almetjh leah
gymhpeme jïh gæmhpoeminie
jarkelimmiej åvteste seabradahkesne.
jïh seamma tïjjen leah geograafeles
tsiehkijste jïh histovrijes konteeksteste
baajnehtamme jïh annje baajnehtamme
sjidtieh

goerehtidh jïh bu
erkiestidh guktie
almetje
-
jïh aalkoeåålmegereaktah jïh
jeatjah gaskenasjonaale latjkoeh jïh
laavenjostoe leah vihkeles nasjonaale
politihkese, almetji jieliedasse jïh
mïrrestallemasse jïh
seammavyörtegsvoetese

ovmessie dimensjovnh buerkiestidh
monnehke e
vtiedimmesne jïh guktie dah
sinsitniem baajnehtieh, råajvarimmieh
åehpiedehtedh monnehkåbpoe
seabradahken åvteste

digkiedidh guktie åehpiedehtemh åvtetje
aejkeste, heannadimmijste jïh dåehkijste
leah almetji vuajnoeh jïh dahkoeh
baajnehtamme jïh baajneh
tieh

daaroedehtemem saemijste jïh
nasjonaale unnebelåhkojste tjïelkestidh
jïh ovreaktam mejtie dah leah dååjreme,
jïh ussjedadtedh mah konsekvensh
daate lea åtneme jïh åtna indivijde
-
jïh
seabradahkedaltesasse

hedtiej jïh joekehtsvoeti bijjeli
ussjedadted
h identiteetine,
jieledevuekine jïh kultuvrevæhtine jïh
nuepieh jïh haestemh digkiedidh
gellievoetesne

ussjedadtedh guktie identiteete,
jïjtjeguvvie jïh jïjtse raasth evtiesuvvieh
jïh haastasuvvieh ovmessie
ektievoetine, jïh raeriestimmieh
åehpiedehtedh g
uktie maahta
baajnehtimmiem jïh ovvaajteles
heannadimmieh gïetedidh

vihkeles laakh, njoelkedassh jïh nåårmh
buerkiestidh jïh digkiedidh mah
konsekvensh, jis dejtie meadta,
maehtieh fïereguhtese jïh
seabradahkese utnedh åeniebasse jïh
guhkiebasse
Nöörjen:

goerehtidh jïh vuarjasjidh guktie
digitaale medijh gïelem jïh
gaskesadtemem baajnehtieh

gïeleldh jeerehtsh jïh gellievoetem
Nöörjesne goerehtidh, jïh vuajnoej bijjeli
ovmessie gïelide jïh
smaaregïelesåarhtide ussjedadtedh
Eatnemefaage

gyhtjelassh
digkiedidh seksuelle jïh
reproduktijve healsoen bïjre
KRJE

eksistensijelle gyhtjelassi bijjeli
ussjedadtedh guktie lea byjjenidh
aktene gellielaaketje jïh veartenevijries
seabradahkesne

sjyöhtehke etihkeles dåeriesmoerh
identifiseeredh jïh digkiedidh
alme
tjereaktaj, mah leah
monnehkevoeten jïh giefiesvoeten bïjre
Englaantengïele

goerehtidh jïh ussjedadtedh
aalkoeåålmegi tsiehkien bijjelen
englaantengïeleldh veartenisnie jïh
Nöörjesne
SYSTEEMEKRÏEVENASSH JÏH SISVEGE
ÅEJVIEBIELIEH Lohkehtæjjasæjroe: sett inn link
–
mangler Nedtesæjroe
www.diskriminering.reddbarna.no Gosse eatnemebåalose deadtah vaajmoejgujmie, vielie bïevnesh
åadtjoeh maam edtjh darjodh, jïh dle åadtjoeh aalkovefilmem vuejnedh Magijeles klaassetjieht
jielasse
–
ij
-
sïerredimmie.
Åejviebielieh leah «Veartenisnie», «Skuvlesne», «Astoeaejkien», «Nedtesne» jïh
«Manne». Vielie bïevnesh mubpene sæjrosne. Lissine orreje filmine «Olkese veartenasse».
Åejviebieline daah biehkieh: saetniesvoeth/fiejlieh, filme,
guvvieraajroe, quiz
h
, spïele jïh digitaale
soptsese.
NAVIGEEREME
Fïerhtene åejviebielesne akte illustrasjovne maanine jïh aktine ikoninie. Fïerhten illustrasjovnese jïh
ikonasse gåarede diedtedh jïh datne ryöktesth båetieh jïjtjehke biehkiej sïjse. Daah le
ah goh menyje.
Datne tjoerh njoelh nuhtjedh juktie åejviebieliej gaskem navigeeredh. Lissine gåarede menyjen baaktoe
bijjielisnie navigeeredh, trebliejgujmie/naestiejgujmie.
Gåarede aaj menyjem bijjemes åelkiesbielesne nuhtjedh juktie dej ovmessie bieliej
gaskem navigeeredh.
Jis deadtah tihtelasse dan åejviebealan mejnie sïjhth barkedh, dellie ryöktesth båatah gåabph sïjhth.
Juktie bååstede båetedh gaajhkide veartenebåalojde, tjoerh bååstedebåalam diedtedh bijjemes
gårroehbielesne.
Redd Barna juvnehte lea
rohkh «Veartenisnie» aelkieh, juktie dam vihkielommes lïeredh EN:n
maanakonvensjovnen jïh EN:n nænnoesvoeteulmiej bïjre. Mænngan learohkh maehtieh dej jeatjah
åejviebieliejgujmie jïh biehkiejgujmie barkedh. Maerelesommes åelkiesbealan barkedh. Maahtah aaj
veeljedh ajve aktine åejviebieline barkedh fïerhten aejkien, jallh ajve bieliejgujmie sisvegistie. Datne jïjtje
veeljh mij bööremes raaktan dov klaassese.
NAESTIEH TJÖÖNGHKEDH
Fïereguhte daejstie vïjhte åejviebielijste tjïjhtje biehkieh åtna. Fïerhtene tj
iehtjielisnie learohkh maehtieh
naestieh tjöönghkedh fïereguhten gaervies biehkien åvteste. Minngemes leah maahteme 37 naestieh
tjöönghkedh. Jis nedtelohkije steegkesåvva, dellie gaatesjen symbovlide dassh jïh datne tjoerh orresistie
aelkedh.
FILMH
Fïerhtene tjiehtjielisnie filmh Nöörjeste jallh jeatjah laanteste veartenisnie. Filmh leah sjiehteles
gaajhkide aalteredåehkide jïh maahta dejtie oktegh vuejnedh jallh geerve almetjinie ektine. Dejtie
nööremes learoehkidie maahta geerve årrodh guarkedh naa
n baakoetjïerth. Vihkele maanah nuepiem
åadtjoeh gyhtjelassh gihtjedh jïh sisvegen bïjre filmine soptsestidh. Gaajhkh filmh sjïehtesjamme
vuejnemetoelhkestimmiem utnieh.
TEEKSTADIMMIE
Filmine nöörjengïelesne soptseste jïh teekstem utnieh gusnie maanah maam
akt jeatjah goh nöörjen
soptsestieh. Dïhte mij nöörjengïelesne jeahtasåvva teekstem åtna. Maahtah CC
-
båaloem diedtedh
menyjen åelkiesbielesne jïh diedtedh desnie gusnie nöörjen tjåådtje. Filmh EN:n
maanakonvensjovnen bïjre («Veartenisnie) jïh saemien noer
i bïjre («Skuvlesne) teekstem utnieh
orrenöörjen, julevsaemien, åarjelsaemien jïh noerhtesaemien gïelesne. Redd Barna barkeminie abpe
materijellem orrenöörjen jïh saemien gïelide jarkoestidh.
SYSTEEMEKRÏEVENASSH
Juktie hijven utnijedååjresem åadtjodh Mag
ijeles klaassetjiehtjielistie, lea væjsehke hoksedh nedtelohkijem
orrestidh. Mijjieh juvnehtibie PC:m jallh nedtepreejrem nuhtjedh nedtelohkijigujmie Google Chrome jallh
Safari. Mozilla jïh Internet Explorer sijhtieh aaj juhtedh, men daah jïh naan jeatjebh
eah dan ellen bööremes
utnijedååjresem vedtieh. Unnebe nedtepreejrine jïh mobijlesne materijelle ij dan hijven juhtieh. Chrome
-
utnijh mah Intowords extension utnieh
-
tjuerieh inkognitomodusem diedtedh ihke systeeme edtja
bööremeslaakan juhtedh.
TÏJJE
Mag
ijeles klaassetjiehtjele
–
ij
-
sïerredimmie
lea numhtie dorjesovveme guktie learohkh oktemierien
maehtieh dejtie ovmessie teemide vuartasjidh, jallh lohkehtæjja dejtie tjiehtjeli tjïrrh dåerede
smartboarden tjïrrh. Vaasa medtie (SETT INN) gaajhkh klaassetji
ehtjielidie oktemierien vuartasjidh.
SENSITIJVE TEEMA
Sïerredimmie akte gellielaaketje jïh sensitijve teema. Learohkh maehtieh jïjtjh dååjrehtimmieh utnedh
dåeriesmoerigujmie mah bæjjese vaaltasuvvieh materijellesne. Gaajhkh learohkh edtjieh daejredh
giej
nie sijjieh maehtieh gaskesadtedh, jis dej leah gyhtjelassh jallh sijhtieh man akt bïjre bievnedh. Redd
Barna tjïerteste daate ööhpehtimmiematerijelle lea lissiehtasse jeatjah ööhpehtæmman mij lea teeman
bïjre ij
-
sïerredimmie. Redd Barnan mandaate lea maan
ide daajroem vedtedh sijjen reaktaj bïjre, baajedh
maanide sijjen soptsesh soptsestidh jïh dïrregem vedtedh sïerredimmiem nåhkehtidh. Daate lea akte
gellijste ööhpehtimmiematerijellijste, men mij maanaj gïelh jïh reaktaperspektijvem lutnjieh. Jïjnje
ööhpeh
timmiematerijelle maam maahta ööhpehtimmesne nuhtjedh. Nuelesne «Raerieh guhkiebasse
barkose» sïjhth jienebh raeriestimmieh gaavnedh juktie gïengelåbpoe teemine barkedh.
www.barneombudet.no
www.ung.no
www.ldo.no
www.stopphatprat.no
www.politiet.no
www.korspaahalsen.no
www.antirasistisksenter.no
ÅEJVIEBIELIEH
1. VEARTENISNIE
Mah gaskenasjonaale latjkoeh,
laakh jïh soejkesjh leah
sïerredimmien vöö
ste?
«Veartenisnie» learohkh EN:n
maana
-
konvensjovnen jïh EN:n
nænnoesvoeteulmiej bïjre
lierieh.
2. SKUVLESNE
Guktie lea skuvlem vaedtsedh
bïjre jarkan veartenisnie, jïh mah
fåantoeh gååvnesieh ihke
jeenjesh eah åadtjoeh skuvlem
vaedtsedh jïh sijjen
reaktah
åadtjodh? Lierh aalkoeåålmegi
jïh gïeli bïjre jïh
joekehts
-
gïetedimmien bïjre
tjoelen
gaavhtan!
3. ASTOEAEJKIEN
Mah heaptoeh maanah jïh noerh
astoeaejkiejarngine dåastoeh?
Daennie tjiehtjielisnie learohkh
maanabarkoen, poesijen bïjre
lierieh, jïh guktie domtoe
ålkoestamme sjïdtedh.
4. NEDTESNE
Gåessie positijve jïh negatijve
nedtesne årrodh? Teemah goh
kråahpedeadtove,
aassjoesoptsestimmie jïh
tjïertevidtjie biejjieöörnegasse
bïejesuvvieh.
5. MANNE
Maam maanah jïh noerh
maehtieh darjodh juktie
sïerredimmiem nåhkehtidh?
Aajlesne åadtjoeh maanah
jïh noerh dåastodh mah
sijjen soptsesh soptsestieh,
jïh jienebh raerieh maam
maahtah darjodh!

EN:N MAANAKONVENSJOVNE
EN:n
maanakonvensjovne lea gaskenasjonaale latjkoe maanaj reaktaj bïjre. Dan lea 43 artihkelh, jallh
reaktah, jïh daah leah bieline nöörjen laakeste.
Daesnie såemies vaeljehke reaktah mej bïjre soptseste Magijeles klaassetjiehtjielisnie
–
ij
-
sïerredimmie
aelhk
iehtamme teekstesne:
1
Gaajhki maanaj vuelelen 18 jaepieh abpe veartenisnie leah seamma reaktah
.
2
Gaajhki maanaj lea reakta ij sïerredamme sjïdtedh.
3
Staaten lea dïedte ihke gaajhkh maanah sijjen reaktah åadtjodh
.
12
Gaajhkh maanah reaktam utnieh
sijjen mïelem jiehtedh jïh itjmieslaakan vaaltasovvedh.
13
Gaajhki maanaj lea reakta bïevnesh åadtjodh jïh jiehtedh maam mielieh.
14
Gaajhki maanaj lea reakta jaehkedh jïh ussjedidh dïsse maam jïjtjh sijhtieh.
15
Gaajhki maanaj lea reakta meatan årrodh
organisasjovnine.
17
Gaajhki maanaj lea reakta vaarjelimmiem åadtjodh bïevnesi vööste mah
skaarese sjidtieh
.
23
Gaajhk
h
maanah funksjovnegiehpiedimmiejgujmie reaktam utnieh seamma skuvlese jïh hoksese goh gaajhkh
jeatjah maanah
.
28
Gaajhkh maanah
reaktam utnieh skuvlem vaedtsedh.
29
Gaajhkh maanah reaktah utnieh skuvlem vaedtsedh hijven kvaliteetine.
30
Gaajhkh maanah aalkoeåålmegijstie jallh unnebelåhkojste reaktam utnieh jïjtsh gïelem soptsestidh, jïjtsh
kultuvrem jïh jïjtsh jaahkoem utnedh.
31
Gaajhkh maanah reaktam utnieh stååkedidh, astoeaejkiem utnedh jïh lïegkedidh.
Artihkele 2
–
Ij
-
sïerredimmie ellies teekstesne EN:n maanakonvensjovneste
«1. Doh staath mah leah guejmine daennie konvensjovnesne, edtjieh ååktedh jïh gorredidh doh
reaktah
mah leah vihtiestamme daennie konvensjovnesne fïerhten maanese dej jurisdiksjovnen sisnjelen,
bielelen naan såarhts sïerredimmie jïh bielelen krööhkestidh maanan, dej eejhtegi jallh åeliealmetjen
naeliem, njaltjaklaeriem, tjoelem, gïelem, religijov
nem, politihkeles jallh jeatjah mïelem, nasjonaale,
etnihkeles jallh sosijaale maadtoem, eeketsiehkiem, funksjovneheaptoem, reakadimmiem jallh jeatjah
sijjiem.
2. Guejmieh edtjieh gaajhkh sjiehteles råajvarimmieh tjïrrehtidh juktie gorredidh maana vaarjel
immiem
åådtje gaajhkesåarhts sïerredimmien jallh bysvehtsen vööste sov eejhtegi, sov åeliealmetjen jallh
fuelhkielïhtsegi sijjiem, barkoen, mïelen jallh jaahkoen gaavhtan.»
Mïnnh
Redd Barna si
ne nettsider
Redd Barnan nedtesæjrojne
jallh
Barneombudet
Maanatjirkijasse gusnie maahtah abpe EN:n
maanakonvensjovnem lohkedh.
Almetjereaktabæjhkoehtimmien jïh EN:n
maanakonvensjovnen bïjre
learoesoejkesjevierhken bijjemes bieleste:
«Almetjereaktah sijjen våaromem utnieh almetjeaarvosne jïh leah vihkeles bielie reaktastaaten
våaroemistie. Dah universelle aarvojde bigkieh mah leah faamosne gaajhkesidie saaht gïeh dah
l
eah, gubpede båetieh jïh gusnie årroeh. Maanakonvensjovne lea bielie almetjereaktijste jïh
maanide jïh noeride sjïere vaarjelimmiem vadta.»
EN:N NÆNNOESVOETEULMIEH
EN:n nænnoesvoeteulmieh leah ektie soejkesje gaajhkide laantide veartenisnie juktie
nænn
oesåbpoe veartenem sjugniedidh 2030 åvtelen. Bijjemes ulmie lea «Leave No One
Behind», amma ij edtjh guhtem åajaldidh. Ij guhte edtjh sïerredimmiem dååjredh.
1. Giefiesvoetem nåhkehtidh
2. Nielkiem nåhkehtidh
3. Hijven healsoe
4. Hijven ööhpehtimmie
5.
Mïrrestalleme tjoeli gaskem
6. Raajnes tjaetsie jïh hijven sanitæære tsiehkieh
7. Raajnes energije gaajhkesidie
8. Eensi barkoe jïh ekonomeles sjïdteme
9. Innovasjovne jïh infrastruktuvre
10. Vaenebh joekehtsh
11. Nænnoes staarh jïh seabradahkh
12. Åtnoe j
ïh produksjovne dïedtine
13. Klijmajarkelimmide tjöödtjestidh
14. Jielede tjaetsien nuelesne
15. Jielede eatnamisnie
16. Raeffie jïh rïektesvoete
17. Laavenjostoe juktie ulmide jaksedh
EN:n nænnoesvoeteulmieh
Daesnie såemies vaeljehke bielieulmieh ij
-
sïe
rredimmien bïjre;
Ulmie 4: Hijven ööhpehtimmie
4.5) 2030 åvtelen tjoelejoekehtsh ööhpehtimmesne jïh lierehtimmesne hiejhtedh jïh seamma nuepiem hoksedh
gaajhkide njieptjide ööhpehtimmien jïh barkoefaageles lierehtimmien sisnjelen prååsehke almetjidie, dej
gaskem
almetjh giehpiedamme funksjovnemaahtojne, aalkoeåålmegh jïh maanah prååsehke tsiehkine.
4.7) 2030 åvtelen hoksedh gaajhkh learohkh jïh studeenth dam maahtoem vejtiestieh mij lea daerpies juktie
nænnoes evtiedimmiem eevtjedh, gaskem jeatjah ööhpehti
mmien tjïrrh nænnoes evtiedæmman jïh jieledevuakan,
almetjereaktah, mïrrestalleme, eevtjeme raeffie
-
jïh ij
-
vædtsoesvoetekultuvreste, veartenevijries årrojevoete jïh
aarvoebïejeme kulturelle gellievoeteste jïh kultuvren dåarjoe nænnoes evtiedæmman.
4.a) Öö
hpehtimmiefaalenassh tseegkedh jïh orrestidh mah maanide, almetjidie giehpiedamme
funksjovnemaahtojne jïh tjoelejoekehtsidie krööhkestieh, jïh jearsoe, ij
-
vædtsoes, feerhmeles jïh radtjoes
lïeremebyjreskh gaajhkesidie gorredieh.
Ulmie 10: Vaenebh
joekehtsh
10.2) 2030 åvtelen hoksedh faamoem jïh nuepieh gaajhkesidie vedtedh, jïh dej sosijaale, ekonomeles jïh
politihkeles feerhmemem eevtjedh, bielelen aalterem, tjoelem, funksjovnemaahtoem, naeliem, etnisiteetem,
nasjonaale maadtoem, religijovnem jal
lh ekonomeles jallh jeatjah statusem krööhkestidh.
10.3) Seamma nuepieh gorredidh jïh joekehtsgïetedimmiem giehpiedidh, gaskem jeatjah sïerredihks laakh,
politihkem jïh praksisem nåhkehtidh, jïh laakide, politihkem jïh råajvarimmieh eevtjedh mah leah sjieh
teles daam
ulmiem jaksedh.
Ulmie 11: Nænnoes staarh jïh seabradahkh
11.2) 2030 åvtelen hoksedh gaajhkesh nuepiem utnieh jearsoe jïh aelhkie jïh
nænnoes vuelkemesysteemh nuhtjedh akten sjiehteles åasan åvteste, jïh
jearsoesvoetem bueriedidh geajnojne, joe
koen bigkemen tjïrrh byögkeles
vuelkemevuekijste jïh joekoen daerpiesvoetide dejtie almetjidie mah leah
prååsehke tsiehkine, gujnh, maanah, almetjh giehpiedamme
funksjovenmaahtojne jïh båeries almetjh.
11.7) 2030 åvtelen hoksedh gaajhkesh sïejhme baahtseme
m utnieh jearsoe,
feerhmeles jïh kruana dajvide mejtie aelhkie jaksedh jïh byögkeles tjiehtjielidie, joekoen gujnide, maanide jïh
båarasåbpoe almetjidie, jïh almetjidie giehpiedamme funksjovnemaahtojne.
Lohkh vielie
FN
-
sambandet
nedtesæjrojne juktie vielie lïeredh nænnoesvoeteulmiej bïjre.
ÖÖHPEHTIMMIEBOELHKE 1
DALTESE:
5.
-
10. daltese
TÏJJE:
Ållesth 120 minudth, men byöroe dam göökte jallh jieniebidie boelhkide juekedh.
DALHKETJH:
PC/nedtepreejre jïh headseth
gaajhkide learoehkidie
ULMIE:
•
Manne EN:n nænnoesvoeteulmiejgujmie jïh EN:n maanakonvensjovnine åahpenem.
•
Manne daajram mij sïerredimmie jïh seammavyörtegsvoete lea.
•
Manne goerkesem åtnam gaajhkh almetjh seamma stoerre aarvoem utnieh jïh ij guhte
edtjh sïerredimmiem
dååjredh.
AALKOE
(medtie 10 minudth)
Soptsesth boelhken ulmiej bïjre learohkigujmie ektine, jïh åehpiedehtieh teemam.
LEAROHKH PC/NEDTEPREEJRESNE BERKIEH
(medtie 85 minudth)
Baajh learoehkidie PC:sne/nedtepreejresne barkedh fïereguht
ene haeresne. Learohkh aelkieh aalkoevideovem
vuejnedh, jïh dan mænngan edtjieh gaajhki bieliejgujmie barkedh:
Veartenisnie, Skuvlesne, Astoeaejkien, Nedtesne
jïh Manne.
Fïerhtene bielesne filmh, spïelh, guvvieraajroeh jïh quiz, mejgujmie learohkh berkieh. Ållesth medtie 85
minudth vaesieh gaajhkide bielide vuartasjidh, guktie mahta maaje daam boelhkem juekedh jieniebidie åenebe
boelhkide. Jis learohkh gaervies sjidtieh,
maehtieh lïenghkide diedtedh sæjrojde nuelesne
Darjoeh vielie.
EKTIE KLAASSESOPTSESTALLEME
(medtie 15 minudth)
Repeteerh learohkigujmie ektine maam leah vuajneme, jïh ovvihkeles mejtie aktine jallh jienebi bieliejgujmie
barkeme.
Mah soptsesh sïerredimmien
bïjre soptsesovvin?
Lij akte soptsese maam learohkh sjïerelaakan krööhkin?
Mij dïhte vihkielommes maam mujhtieh jallh lïerin?
Baajh soptsestallemem juhtedh gåabph learohkh sijhtieh, dan mietie maam dah tuhtjieh leah vihkele. Baajh
learohkh faahketji bïev
nesigujmie jïh gyhtjelassigujmie båetedh. Soptsestallemisnie maahta hijven årrodh vihkeles
baakoetjïerth tjïelkestidh:
Learohkh maehtieh soptsestidh mij sïerredimmie lea?
Mij seammavyörtegsvoete?
Sïerredimmie:
Ovsaakeles jïh ovrïektes gïetedimmiem åadtjodh
dan åvteste datne leah gie lea, jïh gubpede båatah.
Seammavyörtegsvoete:
Gaajhkesh seamma stoerre aarvoem utnieh jïh edtjieh gïetesovvedh rïektesvoetine jïh
ååkteminie.
GALHKUVE
(medtie 10 minudth)
Galhkoeh boelhkem åenehks iktedimmine dan bïjre learohkh
leah lïereme, boelhken ulmiej mietie.
ÖÖHPEHTIMMIEBOELHKE 2
DALTESE:
5.
–
10. daltese
TÏJJE:
60 minudth
DALHKETJH:
PC jallh nedtepreejre jïh headset gaajhkide learoehkidie
ULMIEH 5.
-
7. DALTESE:
•
Manne viertestem guktie maanaj reaktah ovmessie
laantine gorresuvvieh.
•
Manne raeriestimmieh evtedem guktie seabradahke jïh manne maehtebe sïerredimmiem vuastalidh.
ULMIEH 8.
–
10. DALTESE:
•
Maahtam buerkiestidh guktie maanaj reaktah leah vihkele almetji jieliedasse jïh seammavyörtegsvoetese
Nöörjesne
jïh veartenisnie.
•
Manne ussjedadtem guktie almetjh leah joekehts jïh råajvarimmieh akten nænnoesåbpoe seabradahken åvteste
åehpiedahtam gusnie almetjh eah sïerredimmiem dååjrh.
AALKOE
(medtie 5 minudth)
Soptsesth ulmiej bïjre boelhkese, jïh birrh
learoehkidie vaajestidh maam akt destie maam evtebe boelhkeste
mujhtieh.
DÅEHKIEBARKOE
(medtie 20 minudth)
Juekieh klaassem dåehkide, golme jallh njieljie learohkh fïerhtene dåehkesne.
Dåehkieh fïereguhten bieliem åadtjoeh dehtie digitaale materijelleste mejnie edtjieh barkedh:
veartenisnie,
skuvlesne, astoeaejkien, nedtesne jïh manne.
Jis ållesth lea jienebh dåehkieh goh vïjhte, såemies dåehkieh
åadtjoeh seamma bieline barkedh. Fïerhte
dåehkie sov bieliem våaroeminie nuhtjie juktie kraanskodh jïh
vaestiedassh gaavnedh sov bielien gyhtjelasside.
Joekehts gyhtjelassh dorjesovveme gaske
-
jïh noeredaltesasse, jïh datne dejtie gaavnh mubpene sæjrosne.
Åejviefokuse lea dåehkieh edtjieh soptses
talledh jïh ussjedadtedh gyhtjelassi bijjeli ektesne, men dåehkieh tjuerieh
maaje tjaeliestidh, åssjaldahkekaarhtem jallh ektesne guvviedidh aktene stoerre aarhkesne.
Dåehkieh soptsestellieh jïh sijjen vaestiedassh gaevnieh gyhtjelasside mah leah ektie gaa
jhkesidie voestegh, dan
mænngan gyhtjelasside darjoeh mah sijjen bealan govlehtuvvieh. Tjïertesth maaje learohkigujmie ektine mij
«seabradahke» lea, dan åvteste naakenh daejstie gyhtjelassijste daam baakoetjïertem nuhtjieh.
Seabradahke:
Almetjh aktene staa
tesne ektie laakigujmie: politihkerh, eejhtegh, kraannah, saavrehtæjjah,
lohkehtæjjah jnv.
USSJEDADTEME ABPE KLAASSESNE
(medtie 30 minudth)
Dåehkieh edtjieh daelie sijjen ussjedadtemi bïjre soptsestidh dejtie jeatjah learoehkidie klaassesne. Eah edtjh
håa
lomem hööltedh, men sijjen åssjaldahkh juekedh. Gihtjh maaje learoehkidie gyhtjelassh, jïh haestedh dejtie
ussjedadtedh.
GALHKUVE
(medtie 5 minudth)
Iktedh boelhken ulmieh learohkigujmie ektine.
Seamadidie maam klaasse byöroe darjodh juktie sïerredimmiem
nåhkehtidh.
GYHTJELASSE
-
AARHKH 5.
–
7. daltese
Ektie gaajhkide teemide
Gaajhkh maanah reaktam utnieh ij sïerredamme sjïdtedh. Gaavnh göökte vuesiehtimmieh
maanide mah sïerredimmiem dååjroeh dov teematjiehtjielisnie
–
akte vuesiehtimmie Nöörjeste
jïh
akte veartenistie.
Man åvteste daah maanah sïerredamme sjidtieh?
Guktie vïenhtede lea maanide sïerredamme sjïdtedh?
Veartenisnie
Maam seabradahke maahta darjodh ihke daah maanah edtjieh seammavyörtegs gïetedimmiem
åadtjodh sijjeste sïerredamme sjïdtedh?
M
an åvteste vihkele sïerredimmiem vuastalidh jis edtjebe EN:n nænnoesvoeteulmieh jaksedh?
Maam maahtah darjodh juktie viehkine årrodh sïerredimmiem heerredidh?
Skuvlesne
Maam seabradahke jïh skuvlh maehtieh darjodh ihke maanah edtjieh feerhmesovvedh
sijjeste
sïerredamme sjïdtedh?
Guktie lea dov skuvlem gaajhkide maanide sjïehteladteme?
Maam maahtah darjodh juktie viehkiehtidh sïerredimmiem heerredidh dov skuvlesne?
Astoeaejkien
Maam seabradahke maahta darjodh ihke maanah edtjieh feerhmes
ovvedh sijjeste
sïerredamme sjïdtedh?
Guktie lea astoe
-
aejkien faalenassh sjïehteladteme mej bïjre datne daajrah, ihke gaajhkh
maanah maehtieh meatan årrodh?
Maam maahtah darjodh juktie sïerredimmiem astoeaejkien heerredidh?
Nedtesne
Maam seabradahke maah
ta darjodh ihke maanah edtjieh feerhmesovvedh sijjeste
sïerredamme sjïdtedh?
Dijjieh dååjreme almetjh leah sïerredihks dåemiedamme nedtesne?
Maam maahtah darjodh juktie viehkiehtidh sïerredimmiem nedtesne heerredidh?
Manne
Maam seabradahke maahta darjodh
ihke maanah edtjieh feerhmesovvedh sijjeste
sïerredamme sjïdtedh?
Maam datne maahtah darjodh sïerredimmiem heerredidh?
Neebnh maam akt positijve gosse almetjh leah joekehts. Maam maehtebe sinsitneste lïeredh?
GYHTJELASSE
-
AARHKH
8.
-
10. DALTESE
Ektie gaajhkide teematjiehtjielidie
Gaajhkh maanah reaktam utnieh ij sïerredamme sjïdtedh. Gaavnh göökte vuesiehtimmieh
maanide jïh noeride mah
eah daam reaktam åadtjoeh dej teematjiehtjielisnie
-
akte
vuesiehtimmie Nöörjeste jïh akte vea
rtenistie.
Man åvteste jïh guktie daah maanah sïerredamme sjidtieh?
Mah konsekvensh daate sïerredimmie dej jieliedasse åtna?
Veartenisnie
Guktie maanaj reaktah maehtieh viehkiehtidh guktie maanah jïh noerh eah sïerredamme
sjïdth?
Guktie EN:n nænnoesvoeteu
lmieh maehtieh viehkiehtidh guktie maanah jïh noerh eah
sïerredamme sjïdth?
Buerkesth tjïelke råajvarimmieh seabradahke dorje jïh maahta darjodh båetijen aejkien juktie
sïerredimmiem vuastalidh.
Buerkesth guktie laavenjostoe laanti gaskem maahta
viehkiehtidh sïerredimmiem vuastalidh.
Maam datne maahtah darjodh juktie sïerredimmiem vuastalidh?
Skuvlesne
Mah reaktah Maanakonvensjovneste leah vihkele ihke gaajhkh maanah åadtjoeh skuvlem
vaedtsedh?
Guktie skuvle gusnie dijjieh vaedtsede, lea almetjid
ie sjïehteladteme joekehts nuepiejgujmie?
Buerkesth tjïelke råajvarimmieh skuvlh darjoeh jïh maehtieh darjodh båetijen aejkien juktie
sïerredimmiem vuastalidh.
Maam maehtede darjodh juktie sïerredimmiem skuvlesne vuastalidh?
Astoeaejkien
Mah reaktah Maana
konvensjovneste leah vihkele ihke gaajhkh maanah edtjieh maehtedh
meatan årrodh astoe
-
aejkien darjoeminie?
Buerkesth tjïelke råajvarimmieh astoe
-
aejkiejarngh darjoeh jïh maehtieh darjodh båetijen
aejkien juktie sïerredimmiem astoeaejkien vuastalidh.
Buerke
sth tjïelke råajvarimmieh seabradahke dorje jïh maahta båetijen aejkien darjodh juktie
sïerredimmiem astoeaejkien darjoemijstie vuastalidh.
Maam maehtede darjodh juktie sïerredimmiem astoeaejkien vuastalidh?
Nedtesne
Dijjieh dååjreme almetjh leah maam akt
sïerredihks nedtesne tjaaleme?
Guktie vïenhtede domtoe jis naaken dov bïjre aassjoelaakan tjaala nedtesne?
Maam maehtede darjodh juktie sïerredimmiem jïh aassjoelahtestimmieh nedtesne vuastalidh?
Maam seabradahke maahta darjodh juktie sïerredimmiem nedtes
ne vuastalidh?
Manne
Guktie maanaj reaktah maehtieh viehkiehtidh olles maanah jïh noerh sïerredamme sjïdth?
Guktie EN:n nænnoesvoeteulmieh maehtieh viehkiehtidh olles maanah jïh noerh sïerredamme
sjïdth?
Buerkesth tjïelke råajvarimmieh
seabradahke dorje jïh maahta darjodh båetijen aejkien juktie
sïerredimmiem vuastalidh.
Neebnh positijve aath man åvteste gellievoete lea hijven.
Maam dijjieh jïh jeatjah noerh maehtede darjodh juktie sïerredimmiem vuastalidh?
RAERIESTIMMIEH
GUHKIEBASSE BARKOSE
TEEMINE
NOERE ÅVTEGUVVIEH
Nuhtjh guvvieraajrojde åvteguvviej bïjre juktie vielie lïeredh maanaj reaktaj jïh sïerredimmien
bïjre! Utnieh guvvieraajoem «Histovrijes åvteguvvieh», «Noere åvteguvvieh» våaroeminie
teeman nuelesne «Manne». L
earohkh aktem åvteguvvijste guvvieraajrosne jallh jeatjah
åvteguvviem veeljieh mij maanaj reaktaj åvteste guktie akt gymhpe. Learohkh vielie sov
åvteguvvien bïjre lierieh jïh sijjen åvteguvviem åehpiedehtieh digitaale åehpiedehtieminie,
teekstine, filmine
jallh man akt jeatjah tjïrrh.
Sjyöhtehke faagh: Nöörjen, seabradahkefaage, KRJE, tjeahpoe jïh vætnoe, musihke.
LOHKIJETJAALEGE
Baajh learoehkidie sijjen gïelem nuhtjedh
–
gaajhkh maanah reaktam utnieh govlelgidh!
Nuhtjh sisvegem man bïjre lïereme Magijeles klaassetjiehtjielisnie
–
ij
-
sïerredimmie, aktem
lohkijetjaalegem tjaeledh dejnie ulmine seabradahkem baajnehtidh sïerredimmiem nåhkehtidh.
Vuesehth learoehkidie guktie dah maehtieh lohkijetjaalegem trygkemisnie å
adtjodh voenges
plaerine jïh plaerien
Aftenpostens Si;D
, jïh haestedh dejtie learoehkidie mah dam sijhtieh, sijjen
lohkijetjaalegem plaaran seedtedh.
Sjyöhtehke faagh: nöörjen, seabradahkefaage; K
RJE, eatnemefaage
SAEMIEN GÏELH JÏH KULTUVRE
Lohkh vielie saemien gïelen jïh kultuvren bïjre filmestudije
-
aarhken tjïrrh! Vaeltieh filmem
saemien gïeli bïjre goh våarome teemesne «Skuvlesne» juktie vielie lïeredh saemien kultuvren
bïjre, jïh konsekvensi bï
jre daaroedehtiemistie saemijste indivijde
-
jïh seabradahkedaltesisnie.
Vuartasjidie vuesiehtimmien gaavhtan filmh «Kautokeinoopprøret» jïh/jallh «Saemien vïrre»,
jïh nuhtjede filmi pedagogeles boelhkh Filmwebeste juktie vielie lïeredh saemien kultuvren
bï
jre, daaroedehtemen bïjre saemijste, tjïertevidtjien, gaaltijelaejhtemen jïh aalkoeåålmegi
reaktaj bïjre. Nuhtjede aaj saemien tsïegli nuhteligs nedtesæjroem gusnie jïjnje ïedtjije sisvege.
Svaalhtese filmestudijeaarhkese filmen bïjre Kautokeino
-
opprøret F
ilmwebeste
-
Skuvlekinove
Svaalhtese filmestudijeaarhkese filmen bïjre Saemien vïrre/Sameblod Filmwebeste
-
Skuvlekinove
Sjyöhtehke faagh: seabradahkefaagh, nöörjen, KRJE
SEKSUALITEETE, TJOELE JÏH IDENTITEETE
Siebrie Fri
–
Rosa kompetanse
Lierh tjoele
-
jïh seksualiteetegellievoeten bïjre
Rosa Kompetanse lea gellie ööhpehtimmieboelhkh evtiedamme gaskem jeatjah identiteeten,
tjoeleråållaj, gearomen, raastebïejemen, fuelhkiegellievoeten jïh puberteeten bïjre. Rosa
Kompetanse aaj daajroebaseereme jïh praksis
eïihke kuvsjh faalehte skuvli barkijidie abpe
laantesne.
Svaalhtese ööhpehtimmieboelhkese tjoelen jïh seksualiteeten bïjre Rosa Kompetanseste.
Sex og samfunn/ Sex jïh seabradahke
Lohkh vielie identiteeten, raastebïejemen, tjoeleråållaj jïh seksualiteeten
bïjre
ööhpehtimmieboelhkigujmie siebreste Sex og samfunn.
Svaalhtese Sex og samfunnen ööhpehtimmiematerijellese
Sjyöhtehke faagh: Eatnemefaage, seabradahkefaage; KRJE
Sex og politikk /Sex jïh politihke
Lohkh vielie EN:n nænnoesvoeteulmiej , seksualiteeten
jïh raastebïejemen bïjre
ööhpehtimmieboelhkigujmie siebreste Sex og politikk
Svaalhtese Sex og Politikken ööhpehtimmieboelhkese
SEX, TJOELE JÏH IDENTITEETE
Sjyöhtehke faagh; nöörjen, musihke, seabradahkefaage, eatnemefaage, KRJE
Demokraateles riejriesvo
ete tjïertevidtjien jïh antisemittismen vööste:
www.dembra.no
Tjöödtjesth aassjoelahtestimmiem:
www.stopphatprat.no
JARNGH
Holocousten jïh jieledevuajnoeunnebelåhko
ej studijejarnge:
https://www.hlsenteret.no/
Mïrrestallemejarnge Hamarisnie
Wergelandsenteret
HL
-
jarnge
EN JÏH NÆNNOES EVTIEDIMMIE
www.fn
-
sambandet.no

Redd Barn akten veartenen åvteste barka gusnie gaajhkh maanah bïerkenieh, leah jearsoe jïh
sijjen reaktah åadtjodh. Mijjieh maanaj åvteste jïh maanajgujmie barkebe jieniebinie goh 120
laantine.
Vuartesjh Redd Barnan skuvlesæjrojde gusnie
vielie namhtah ööhpehtimmiematerijelle, goh:
•
EN:n maanakonvensjovne jïh EN:n nænnoesvoeteulmieh
•
Nedtevihte jïh digitaale vuarjasjimmiefaamoe
•
Ij guhte ålkoelisnie
–
jearsoe klaassebyjresi jïh learohkemeatanårromen bïjre
•
Daajroe jïh nåhkehtimmie
seksuelle daaresjimmijste jïh vædtsoesvoeteste

--

s. 1-16 
Ráhkis oahpaheaddji
Eanaspáppaide
Linnjá mas leat čuoggát ja násttit bajimusas 
Mana ruovttoluotta
Mana viidáseappot
Bargobihttái
Oahpahusláhčošii, 2. oassi


s. 15 
FILMMAT
Leat go muhtun riikkat dahje fáttát maid birra oahppit háliidit oahppat eanet? Olu filmmat ja govvaráiddut leat eará riikkain máilmmis. Gehččet filmmaid ovttas ja divtte ohppiid jearahit gažaldagaid. Geavat filmmaid vuolggasadjin čiekŋudit eanet muhtun riikii. Gehččet dokumentáraid ja filmmaid iešguđet riikkain ja iešguđet fáttáid birra.
Relevánta fágat: Dárogiella, servodatfága ja KOEE 

FÁGAIDRASTTIDEADDJI KREATIIVVALAŠ VAHKKU
Leat olu vuogit geavahit rievtti guldaluvvot ja dáistalit vealaheami vuostá. Nigerias leat nieiddat čállán divttaid, Etiopias ráhkadit lávlagiid, Ella Marie Hætta ráhkada lávlagiid ja YouTube-vieljažat ráhkadit filmmaid. Ovttasbargu máŋggain oahpaheddjiin fágaid rastá oktasaš fáddávahku hárrái ii-vealaheami birra. Bargat Magihkalaš luohkkálanjain ja eará resurssaiguin. Divtte ohppiid čállit lávlagiid ja divttaid ja ráhkadit dáidagiid, biepmuid ja filmmaid. Loahpat vahku dainna ahte oahppit besset čájehit, oaidnit, guldalit ja máistit iešguđet kreatiivvalaš vugiid mo oahppit dáistalit vealaheami vuostá.
Relevánta fágat: Musihkka, Duodji, dárogiella, biebmu ja dearvvašvuohta, eaŋgalsgiella ja KOEE


FÁTMMASTEAPMI SKUVLLAS JA NEAHTAS
Geavat liibba bargat fátmmasteaddji birrasa ovdii luohkás, skuvllas ja neahtas Redd Barna oahpahusmateriálaiguin Ingen Utenfor ja Nettvett.
Relevánta fágat: Dárogiella, servodatfága, KOEE 

s. 16
Oahpa eanet, háleš soapmásiin ja muital vealaheami birra
Vaššiságat ja rasisma
Guovddážat
ON ja guoddevaš ovdáneapmi
Doaibmahehttehusat
Sámi gielat ja kultuvra
Seksualitehta, sohkabealli ja identitehta